1.14 Linux

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Linux ja etenkin eri Linux-versioiden asennusohjelmat ovat viime vuosina kehittyneet melkoisesti, mutta edelleen on todella toimivan pysyvän Linux-järjestelmän synnyttäminen vielä usein kovan työn takana. Siihen lähtemistä ei vieläkään valitettavasti voi suositella tietokoneharrastustaan vasta aloittelevalle.

Onneksi Linuxia voi nykyisin kokeilla myös sitä asentamatta ja näistä CD:ltä käynnistyvistä Linux-versioista kerrotaan pian lisää.

Pysyvässä asennuksessa todellinen ongelma on, että tavallinen kotikäyttäjä ei voi vielä missään tapauksessa kokonaan luopua Windowsista. Linuxin asentaminen asumaan winkkarin kanssa samalle kovalevylle ilman vahinkoja taas ei ole aina aivan yksinkertainen prosessi, vaikka se onkin helpottunut koko ajan.

Harva tavallinen koneenkäyttäjä on valmis hankkimaan erillistä kovalevyä tai tietokonetta vain Linuxin varten, jolloin näistä ongelmista päästäisiin.

luku1.15_alku03

CD-Linux helpottaa kokeilua

Linuxia voi siis kuitenkin nykyisin kokeilla täysin turvallisesti  suoraan cd:ltä toimivilla Linux-versioilla. Niiden avulla on turvallista ja hyvin helppoa itse tarkistaa mikä se paljon puhuttu Linux oikeastaan on.

luku1.15_knoppixTarjolla olevista cd-Linuxeista esimerkiksi Knoppix ja MandrivaMove eivät asenna kovalevylle mitään, eikä niiden kokeilusta jää siten koneeseen minkäänlaista jälkeäkään.

Kokeilu vaatii käytännössä laajakaistayhteyden ja polttavan romppuaseman, sillä satojen megatavujen suuruiset Linuxin cd-versiot imuroidaan netistä ja poltetaan sitten cd:lle. Riittää kuitenkin, että ADSL- tai kaapelimodeemi ja polttava romppuasema ovat naapurilla, sillä niitä tarvitaan vain tuon käynnistävän cd:n tekemiseen. Itse cd-Linuxin kokeiluun niitä ei enää tarvita.

Esivalmisteluja tarvitaan

Suoraan cd:ltä toimivien Linuxien käyttö vaatii kuitenkin hieman esivalmisteluja. Ensiksi pitää varmistaa, että kone myös osaa käynnistyä cd-asemasta.

Tämän voi tarkistaa vaikkapa niin, että heität Windowsin asennuslevyn cd-asemaan ennen koneen sammuttamista ja käynnistät koneen uudelleen.

Jos kone kysyy uudelleenkäynnistyksen yhteydeltä halutaanko kone käynnistää cd-asemalta vai kiintolevyltä tai vaihtoehtoisesti pyytää painamaan jotain näppäintä, jos haluat käynnistää Windowsin asennuksen, niin kone pystyy cd-buuttaukseen.

Jos tällaista kysymystä ei tule, pitää käynnistymisjärjestys käydä muuttamassa koneen biosista niin, että cd-asema on käynnistysjärjestyksessä ennen kovalevyä. Käytännössä kaikki nykykoneet pystyvät cd-buuttaukseen, jos vain säädöt on tehty oikein.

Nämä asetukset ovat kuitenkin eri koneiden bioseissa eri paikoissa, joten mitään yleispätevää ohjetta ei tästä asiasta pysty tässä antamaan. Englannintaitoisille ohjeita on esimerkiksi osoitteessa http://www-mdp.eng.cam.ac.uk/CD/bios.html

Imagea tekemään

Seuraava vaihe on käynnistävän cd:n image-tiedoston hakeminen netistä. Suosituin versio on Knoppix, jonka saat osoitteesta www.knoppix.org, jonka saaminen netistä on kuitenkin viime aikoina muuttunut vaikeaksii, sillä ainakin ilman BitTorrentia toimivat Knoppix-latauslinkit ovat hyvin harvassa.

Softpedia.com näyttäisi sitä kuitenkin vielä tarjoilevan osoitteessa http://linux.softpedia.com/get/System/Operating-Systems/Linux-Distributions/KNOPPIX-Live-DVD-2621.shtml , kun seuraat etusivun Download-linkkiä. Seuraavalla sivulla pitää valita otatko Live-cd- vai dvd-version. Live-dvd on kooltaan 4144 megaa ja Live-cd 696 megatavua, joten hitaamman yhteyden tai pelkän cd-polttimen omistajille valinta on selvä.

MandrakeMovenkin saat ainakin tällä hetkellä helpommin Softpediasta osoitteesta http://linux.softpedia.com/get/System/Operating-Systems/Linux-Distributions/MandrivaMove-3976.shtml aivan tavallisena latauksena, kun vain löydät sivulta vihreän pallon vierestä ‘Download’ -linkin ja valitset seuraavalta sivulta jonkin kolmesta mirror-linkistä. Lataus on 655 megatavun suuruinen, joten voit lähteä hyvin vaikka lenkille sillä välin kun tiedosto latautuuu.

Kun tiedosto on latautunut, tarvitset cd-poltto-ohjelmaa, jolla ladatusta iso-tiedostosta tehdään lopullinen käynnistyvä Linux-cd.

Esimerkiksi Nero 5:n Express-versiossa valitset aloitussivulta komennon ’Disc image or saved project’ tai ‘Polta image levylle’. Nyt vielä valitset alasvetovalikosta tiedostotyypiksi ’Image file (*nrg, *iso, *.cue)’ ja etsit äsken tallennetun tiedosto tallennuskansiostaan.

Muissakin poltto-ohjelmissa on yleensä Disc image -valinta, jolla poltetaan nimenomaan näitä .iso -tiedostoja.

Romppu pyörimään

Kun levy on poltettu, sen voi heittää romppuasemaan ja käynnistää koneen uudelleen. Jos kone tukee romppuasemasta buuttaamista, käynnistyy romppulinux sitten itsestään tai vaatii korkeintaan yhden enterin painalluksen ‘Boot’-kohdassa.

Muutoin ainakin Knoppixin pitäisi käynnistyä mitään kyselemättä aivan itsekseen. Jos käytössä on ADSL- tai kaapelimodeemiyhteys, Knoppix löytää yleensä myös nettiyhteyden ja Linuxista pääsee suoraan nettiinkin.

Kovalevyllä olevia tiedostoja voi Knoppixissa avata vapaasti, mutta Windows XP:ssä yleisesti käytettävälle NTFS-osiolle mikään Linux-järjestelmä ei suostu noin vain ilman lisäohjelmia kirjoittamaan.

Huvia ja hyötyä

Knoppixin ja MandrakeMoven mukana tulee valmiiksi joukko pelejä ja myös täysi OpenOffice -toimistopaketti, joten Linuxissa pääsee oitis kokeilemaan sekä huvia että hyötyä. Työn tuotokset täytyy kuitenkin tallettaa ulkoiselle tallennusvälineelle kuten USB-muistille, joita Linux nykyisin tukee suoraan ilman mitään erillisiä ajureita.

Knoppixia ja muita rompulta pyöriviä Linuxeja voi käyttää myös tiedostojen pelastamiseen kuolleista Windows-systeemeistä. Jos Windows ei buuttaa, mutta kovalevy vielä toimii, voi koneen käynnistää Knoppixista ja tärkeitä tiedostoja voi kopioida esimerkiksi levykkeelle tai USB-muistiin turvaan.

Onnistuakseen tämä vaatii tosin hieman Linuxin toiminnan tuntemusta. Kaikeksi onneksi Linuxin KDE-työpöytää on kehitetty niin voimakkaasti Windowsin mallin mukaisesti, että tottuneempi käyttäjä löytää kaikki perustoiminnot nopeasti.

Linux-heimot ongelmana

Linuxin suurin ongelma tavallisen käyttäjän kannalta on se, että itse asiassa ei ole olemassa mitään yhtä ja ainoaa Linuxia, vaan Linux-maailma on jakaantunut lukuisiin heimoihin, jotka tekevät monet asiat aivan eri tavoin.

On olemassa itse asiassa satoja erilaisia Linuxeja, joita yhdistää vain niiden käyttämä sama Linux Thorvaldsin johdolla suunniteltu perusydin eli kernel. Yleisimpiä Linux-versioita ovat aikaisemmin yhdysvalloissa kehitetty Red Hat -nimellä tunnettu Fedora Core, saksassa kehitetty Suse ja aikaisemmin Mandrakena tunnettu ranskalaisperäinen Mandriva.

Näiden päälajien lisäksi on olemassa jopa kymmeniä erilaisiin erikoiskäyttöihin suunnattuja Linux-versioita ja eri maissa kehiteltyjä omia Linux-versioita.

Osoitteessa www.linux.org tehty haku Intel-yhteensopivista Linux-versioista tuotti sivumennen sanoen listan kaikkiaan 341:sta eri Linux-versiosta.

Eräs suosituimpia Linux-versioita on saksalainen Suse, jossa saksalainen insinööritaito näyttää parhaat puolensa. Sen saa hyvin helposti alusta lähtien myös puhumaan suomea.

Viime aikoina nopeimmin suosiotaan on kuitenkin kasvattanut Ubuntu, joka on saanut tukijakseen eteläafrikkalaisen miljonäärin Mark Shuttleworthin. Hänen tukensa avulla Ubuntu-projekti pystyy jakamaan ilmaiseksi myös painettuja Kubuntu-levyjä, jonka voit ainakin tällä hetkellä tilata osoitteesta https://shipit.kubuntu.org/login , kun vain ensin rekisteröidyt ‘Launchpad’-linkin kautta palvelun käyttäjäksi.

Ilmaista riemua?

Linuxin perusperiaate on, että sen pohjalle rakennetun käyttöjärjestelmän pitää aina olla saatavilla myös ilmaiseksi. Käyttöjärjestelmän lähdekoodia pitää myös päästä kenen tahansa sorkkimaan.

Ongelmana vain on, että tuon ilmaisen Linux-version hankkiminen edellyttää käytännössä ensin investointia laajakaistaan. Esimerkiksi Susen tuore 10-versio on 3,3 gigatavun ja viiden cd:n suuruinen jättiläinen, jonka lataaminen modeemilla kestäisi vaatimattomat 127 tuntia eli noin viisi ja puoli päivää!

Jos hallitset tietokoneen käytön perusteet ja omistat laajakaistan, suuntaa osoitteeseen www.opensuse.org , mistä voit ladata itsellesi ilmaiseksi kokonaisen käyttöjärjestelmän satoine apuohjelmineen.

Ladattavat tiedostot ovat ISO-muodossa eli ne pitää vielä itse polttaa esimerkiksi Nerolla varsinaisiksi asennuslevyiksi. Ohjeet tähän löytyvät esimerkiksi osoitteesta www.wizardskeep.org/mainhall/tutor/neroiso.html vaikkakin tosin englanninkielellä

Jos imuttelu ja polttelu eivät houkuta, niin esimerkiksi www.dataclub.fi ww.dataclub.fi myy myös valmiiksi viidellä cd:llä ja yhdellä dvd:llä olevan ja tyylikkäästi paketoidun version Susesta 75 eurolla. Tämän paketin mukana tulee myös tuotetuki, joka puuttuu ladatusta versiosta.

Asennus sujuu

Aikoinaan Linux tunnettiin erittäin vaikeana asennettavana, mutta ne ajat ovat olleet ja menneet. Asennusohjelmien hiomiseen on Linux-maailmassa kiinnitetty valtavasti huomioita ja nykyisin Linuxin asennus onnistuu yleensä kuin tanssi.

Linuxin saa helposti myös Windowsin rinnalle niin, että voit käynnistysvaiheessa aina valita haluatko sillä kerralla mennä Windowsiin vai Linuxiin.

Susen kymppiversion asennusohjelma osaa aivan automaattisesti jakaa Windowsin jo sisältäneen kovalevyn osioihin niin, että sekä Windowsille että Suselle jäi riittävästi tilaa.

Kannattiko?

Linuxia voi edelleenkin suositella kotikäytössä vain ihmiselle, jonka pipossa pyörii edes pieni propelli, jos osaavaa Linux-tukihenkilöä ei ole saatavilla.

Linuxilla voi toki pienen virittelyn jälkeen tehdä lähes samat asiat kuin Windowsillakin, mutta monet asiat on toteutettu aivan eri tavalla. Monien asioiden saaminen toimimaan vaatii melkoisesti myös internetin tietolähteiden kaivelua.

Ilman englannin kielen taitoa Linuxin käyttö ei oikein onnistu, sillä monia tärkeitä tietolähteitä ja ohjelmia ei ole Suomeksi tarjolla.

Perusteet uusiksi

Linuxiin siirtyjän on varauduttava siihen, että siirtyminen merkitsee koko tietokoneen käytön perusteiden uutta opiskelemista. Aivan aloittelevan koneen käyttäjän ei kannata Linuxia edes harkita. Pitemmälle ehtineelle Linux kuitenkin tarjoaa haasteen ja tuo uuden ulottuvuuden tietokoneharrastukseen.

 

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [1. WINDOWS] [1.1 Versiot] [1.2 Oikea nappi] [1.3 Pikakomennot] [1.4 Päätteet] [1.5 Moniajo] [1.6 Osiointi] [1.7 Päivitykset] [1.8 Eheytys] [1.9 Apuohjelmat] [1.10 Lisäavut] [1.11 Sähköposti] [1.12 Salasanat] [1.13 DOS] [1.14 Linux] [1.15 Vista] [1.16 IE7] [1.17 Palautus]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind