1.1 Versiot

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Microsoftin tärkein saavutus on ollut ennennäkemättömän laajan yhteensopivuuden tuominen tietokonemaailmaan Windowsin avulla. Windowsistakin on kuitenkin ehtinyt ilmestyä vuosien saatossa niin monenlaisia versioita, että kaikki eivät ole enää aivan pysyneet kehityksessä perässä.

Tavalliselle kotikäyttäjälle nykyisin tutuin lienee Windowsin toiseksi uusin versio eli Windows XP, joka oli vuosien ajan asennettuna käytännöllisesti katsoen kaikissa kotikäyttäjille myydyissä tietokoneissa.

Nyt Windowsin uusin versio eli Windows Vista on jo syrjäyttänyt XP:n uusissa tietokoneissa. Monille tuttuja ovat kuitenkin edelleen myös jo ikääntyneet Windows 98 ja Windows Millennium Edition eli ME.

Yrityspuolellakin pitkään valta-asemassa ollut Windows 2000 on jo saanut väistyä seuraajansa eli Windows XP:n ja pian myös Vistan tieltä.

Kodeissa ja firmoissa on eroa

Ensimmäisillä kotikäyttäjille tarkoitetuilla Windowseilla ja yritysten käyttämillä Windowseille oli aikoinaan selvä ero. Kotikäyttäjille suunnatut Windows 95 ja 98 sekä ME ovat nimellisestä 32-bittisyydestään huolimatta edelleen vanhan pahan merkkipohjaisen DOS:n päällä pyöriviä käyttöliittymiä.

Niiden koodista merkittävä osa oli yhteensopivuussyistä edelleen vanhemmista 16-bittisistä Windowseista eli lähinnä Windows 3.1:sta kummunnutta tavaraa.

Yrityskäyttäjille suunnattu Windows NT ja sen seuraajat Windows 2000, XP ja Vista taas ovat kokonaan alusta lähtien lähtien uudelleen 32-bittisiksi rakennettuja. Ne ovat myös selkeästi vakaampia kuin vanhemmat Windowsit.

Windows NT oli aikoinaan hyvin harvojen kotikäyttäjien valinta, sillä sen pelituki oli lähes minimaalista, eikä esimerkiksi nykypelien ehdottomasti vaatiman DirectX:n viime versioita käännetty NT:lle lainkaan.

Lisäksi NT on aina ollut enemmän kuin puolta kalliimpi kuin 95/98/ME. Tämä tietysti jatkaa vanhaa softamaailman perinnettä, jonka mukaan kotikäyttäjille myytävien ohjelmien hinnat ovat kymmeniä euroja ja yrityskäyttöön satoja euroja, vaikka ohjelmilla ei sen suurempaa eroa olisikaan

DOS:sta se alkoi.

Luku1.1_dos02Windowsien todellinen esi-isä on jo ensimmäisten IBM:n PC-koneiden mukana tullut DOS, mutta käytännössä nykyisen Windows-maailman voi sanoa alkaneen Windowsin 3.1 -versiosta ja vielä tarkemmin sen verkkoversioista 3.11.

 

Ne siirsivät PC-maailman aivan uudenlaisen käytettävyyden asteelle vanhojen kolhojen ja käyttöliittymiltään hirveiden DOS-ohjelmien jälkeen. Windows 3.1 on kuitenkin nyt käytännössä jo hävitetty maailmankartalta.

Varsinainen räjähdys koettiin, kun Windows 95 saapui areenalle ja DirectX:n myötä pelitkin siirtyivät Windows-aikaan. Windows 95:stä julkaistiin parin vuoden kuluessa useampikin versio ja nykyisin jo tuikitärkeä tuki USB-liitännälle tuli mukaan vasta 95:n viimeisessä versiossa eli OSR 2:ssa.

Windows 98 luku1.1_win9805 tuoreutti

Nämä pienemmät revisiot eivät kuitenkaan kauaa riittäneet pitämään Windowsia ajan tasalla, vaan markkinoille tuotiin pian tuoreutettu versio eli Windows 98.

Monet sen suurimmista uudistuksista liittyivät kuitenkin Internet Exploreriin ja sen mukanaan tuomiin käyttöliittymäuudistuksiin, joten sen päivittäminen tuoreimpaan versioon toi monet 98:n uutuuksista myös 95:n omistajien ulottuville.

Windows 98:sta tehtiin sitten vielä 98 SE eli Second Edition -versio. Windows 98 SE toi tosin aivan uusina ominaisuuksina oikeastaan vain Internet-yhteyden jakamisen useamman koneen kesken. 98 SE on kuitenkin ylipäätään vakain ja ajuritarjonnaltaan modernein 98-versio.

ME oli pettymys

Luku1.1._winme02On olemassa suuri joukko ihmisiä, jotka eivät suin surminkaan ottaisi Windowsin seuraavaa versiota ja kotituotelinjan viimeiseksi jäänyttä mallia eli Windows ME:tä omaan koneeseensa.

 

Tässä versiossa toteutettiin nimittäin kauan odotettu ja vaadittu uudistus, jossa Windows suojelee omia järjestelmätiedostojaan niitä yli kirjoittavilta muilta ohjelmilta. Tämä ominaisuus vain usein johti siihen, että monet lisälaitteet ja ohjelmat eivät enää ME:ssä toimineet lainkaan. Lisäksi joissain tilanteissa edelleen kätevä DOS-tila on ME:ssä piilotettu huolellisesti käyttäjän ulottuvilta.

IBM synnytti NT:nluku1.1_winNT02

Yrityspuolella valta-asemassa pitkään ollut Windows NT eli Windows New Technology syntyi IBM:n ja Microsoftin pieleen menneestä yhteisprojektista. Microsoft lähti kävelemään projektista ja jätti IBM:n kehittämään omaa OS2 -käyttöjärjestelmäänsä, joka sitten aikoinaan oli monissa asioissa valovuosia edelle Windowsia.

Tämän projektin pohjalta Microsoft kehitti oman käyttiksensä, joka alusta lähtien suunnattiin selkeästi yritysten verkkokäyttöön. Windows NT:n eli Windows New Technologyn ensimmäinen todellinen läpimurto oli 3.1 -versio, mutta vasta Windows 95:n käyttöliittymällä varustettu 4.0 -versio räjäytti pankin ja valtasi niin pienet kuin suuretkin yritykset.

Windows 2000luku1.1._win200002

Kun käyttöjärjestelmän varassa lepäävät monien yrityksien ydintoiminnot, ei varaa keskeneräisten tuotteiden markkinoille tuomiseen juuri ole. Niinpä Microsoft hioi NT:n seuraavaa ensin NT 5.0:n nimellä kulkenutta versioita monen vuoden ajan, kunnes se sitten viimein julkaistiin rajusti myöhästyneenä Windows 2000:n nimellä.

Vakaudeltaan Windows 2000 oli sellaisella tasolla, ettei mokomaa oltu Windows-maailmassa ennen nähty. Sen pelituki oli kuitenkin edelleen puutteellinen ja hinnoittelu yritystasolla, joten harva kotikäyttäjä on 2000:en siirtynyt.

Windows XPLuku1.1_winXP03

Windows 2000:n seuraaja Windows XP oli alusta lähtien tähdätty sekä kotikäyttäjille että yrityskäyttäjille, jolloin erilliset tuotelinjat ovat teoriassa kadonneet. XP:ssä on kuitenkin Professional-yritysversiota selvästi halvempi Home-kotikäyttäjäversio, joten jako yritys- ja kotikäyttöjärjestelmiin jatkuu edelleen.

Microsoftin tuotteita on aina aiheellisesti syytetty epävakaudesta, mutta XP on jo vakaa kuin kallio. Silmiinpistävin muutos edellisiin Windows-versioihin verrattuna on koko käyttöliittymän muutos tehtäväpainotteiseksi.

Käynnistä-nappulasta avautuu nyt kokonainen valikko erilaisia tehtäviä, joita käyttäjällä voi olla mielessään ja vanha Ohjelma-valikko on vain yksi pieni osa tätä kokonaisuutta.

Koko käyttöjärjestelmä on sokeroitu ja koristeltu pastelliväreillä ja pehmeillä pyöreillä muodoilla, mutta nämä XP-teemassa tulevat uutuudet saa halutessaan helposti pois päältä valitsemalla teemaksi 'klassisen Windowsin'.

Käyttäjät esiin

Suuri muutos oli myös NT-puolelta tuttujen käyttäjien tuominen entistä paremmin esiin. Jokaiselle perheenjäsenelle voidaan antaa oma käyttäjätili, jossa esimerkiksi työpöydän taustakuva, pikakuvakkeet, ruudun resoluutio ja Explorerin suosikit ovat erilaiset.

Jokaisen käyttäjän luomat uudet tiedostot menevät myös omiin erillisiin kansioihinsa, jotka voidaan suojata muiden katseilta.

Tämän ainakin lapsiperheissä tärkeän ominaisuuden avulla voidaan rajoittaa eri käyttäjien käyttöoikeuksia niin, että jotkin käyttäjät eivät voi esimerkiksi asentaa ohjelmia.

XP kuitenkin antaa oletusarvoisesti kaikille käyttäjälle pääkäyttäjän valtuudet ja oikeuksia pitää vasiten itse muuttaa, jos haluaa niitä rajoittaa. Myös käyttäjien käytettävissä oleva levytila voidaan haluttaessa rajoittaa.

Kuvat näkyviin

XP tarjosi Windows-maailmassa monia uusia hienoja ominaisuuksia, kuten käyttöjärjestelmään sisäänrakennetun yleisimpien kuvamuotojen tuen.

Kuvia sisältävän kansion sisältöä voi XP:ssä tarkastella joko elokuvanauhana, jolloin aktiivisena oleva kuva avautuu kunnon kokoiseen esikatseluikkunaan ja muut kuvat juoksevat nauhana ikkunan alareunassa, tai reilunkokoisina sormenpääkuvina.

Näppärä lisäominaisuus on se, että kuvia sisältävien alikansioiden sisältö näkyy pikkuruisina esikatselukuvina kansion kuvakkeen sisällä. Kuvia voi ilman mitään apuohjelmia myös suurentaa, tulostaa tai käännellä.

Palkki auttaa

Aivan kätevä ominaisuus on myös kaikkien Windowsin omien ikkunoiden vasempaan reunaan lisätty palkki, jossa on juuri esillä olevan ikkunan mukaan vaihtelevia tehtäviä valmiiksi ryhmiteltynä.

Jos esimerkiksi ollaan Omat tiedostot -kansiossa, näkyy vasemman reunan tehtäväpalkissa valmiiksi linkit esimerkiksi Oma tietokone- ikkunaan ja Verkkoasemiin. Jos sitten valitaan jokin tiedosto aktiiviseksi, ilmestyy vasempaan palkkiin valmiit kuvakkeet tiedoston tulostamiselle, kopioinnille, poistamiselle ja niin edelleen.

Käyttöjärjestelmään on sisäänrakennettuna myös zip-pakkausmuodon tuki. Minkä tahansa kansion tai tiedoston voi lennosta pakata parilla hiirennaksautuksella. Samalla tavalla sisäänrakennettuna on myös salaus, jolla arkaluonteinen tiedosto tai kansio saadaan muilta koneenkäyttäjiltä piiloon

Tehoa!

Vanhempaan koneeseen ei kuitenkaan kannata sännätä XP:tä päivittämään ennen kuin on tarkkaan tutkinut riittävätkö vanhemman oman koneen tehot sitä todella pyörittämään, sillä XP vaatii raudalta melkoisesti.

Prosessoriksi suositellaan 300 megahertsin myllyä. XP on myös todellinen muistisyöppö ja sen ehdottomaksi minimiksi suositellaan 128 megaa.

Hurjimmat luvut löytyvät kuitenkin kiintolevyvaatimuksista, sillä levyltä pitää löytyä 1,5 gigatavua tyhjää tilaa, ennen kuin XP:tä kannattaa ryhtyä asentelemaan.

Aktivointia tarvitaan

XP:n varmasti puhutuin ominaisuus on tuoteaktivointi, jolla taataan se, että käyttistä ei voi asentaa yhdellä lisenssillä kuin yhteen tietokoneeseen.

Ohjelma tekee asennusvaiheessa koneessa olevan raudan perusteella muotoillun tunnuksen, joka lähetetään Microsoftille ohjelman pakollisen aktivoinnin yhteydessä. XP:tä ei sitten voi aktivoida enää missään muussa koneessa kuin siinä, johon se on ensi kerran asennettu.

Ilman aktivointia voi XP:tä käyttää vain pari viikkoa ja sitten se on aktivoitava joko netissä tai puhelimitse tai se lakkaa toimimasta.

Tehtävät selville

XP:n myötä myös kotikäyttäjät kuitenkin pääsevät esimerkiksi nauttimaan NT-puolella jo tutuksi tulleesta Tehtävienhallinnasta. Kyse on kolmen sormen tervehdyksellä (crtl+alt+del) esiin nousevasta valintaikkunasta, jossa voi tarkastella käynnissä olevia sovelluksia ja lopettaa niistä vain takkuavat.

Tehtävienhallinnassa voit myös seurata reaaliajassa koneen suorituskykyä, vapaana olevaa muistia sekä vaikkapa heittovälitiedoston ja paikallisverkon kautta kulkevan tiedon määrää.

Verkkoyhteyksien luominen oli XP:ssä todella helppoa seuraamalla vain velhon antamia ohjeita. Myös Internet-yhteys syntyy ilman kyyneleitä, toisin kuin eräissä muissa aikaisemmissa Windows-versioissa

Sulassa sovussa

Eri Windowsit voivat hyvin olla sulassa sovussa myös samalla tietokoneella. Tässä on kuitenkin pari ei niin pientäkään muttaa.

Ensinnäkin jokaisen eri Windows-version on sijaittava omalla erillisellä kovalevyn levyosiollaan tai kovalevyllä ja Windowsit on asennettava ikäjärjestyksessä. Niinpä Windows 98:n asentaminen Windows XP-koneeseen vaatii yleensä sen, että koko kone on asennettava alusta lähtien kokonaan uudelleen.

Tämä ei kuitenkaan ole mikään ylitsepääsemätön ongelma, kunhan omat työtiedostot on ensin tallennettu turvaan jollekin siirrettävälle välineelle, kuten levykkeelle, poltettavalle cd-levylle tai vaikkapa Zip-levylle.

Kun työtiedostot ja asetukset ovat tallessa, vain osioit levyn uudelleen, jos levyllä on vanhastaan vain yksi levyosio. Tässä tosin voit tarvita avuksi jonkun asioihin hieman enemmän perehtyneen, sillä levyn osiointi Windowsin osiointityökalu Fdiskillä ei ole aivan aloittelijan puuhaa.

Toinen vaihtoehto on ostaa kaupallinen sadan euron hintaluokassa liikkuva Partition Macigin tai Partition Commanderin kaltainen apuohjelma, jolla levyn osoinnin osaa tehdä hieman tumpelompikin.

Windows 98 C:lle

Kun olet osioinut koneen kovalevyn vähintään kahteen riittävän tilavaan osioon ja olet formatoinut nämä osiot, voit tehdä Windows 98:n asennuksen aivan normaalisti C-osiolle. Sitten vain asennat tarvittavat 98:ssa tarvittavat laiteajurit ja ohjelmat tälle samalle C-osiolle.

Nyt sitten kaivat esiin XP:n asennuslevyn ja aloitat sen asennuksen. Kun asennus kysyy, mille levyosiolle XP asennetaan, annat asennuspaikaksi jonkin muun kuin C-osion eli tavallisesti D-osion. Kannattaa myös valita FAT-32 -tiedostojärjestelmä eli käytännössä useimmiten olemassa olevan tiedostojärjestelmän säilyttäminen, jolloin näet myös Windows 98:ssa XP-osiolla olevat tiedostot normaalisti.

Muutoin voit tehdä XP:n asennuksen normaalisti. XP:lle pitää kuitenkin kaikki ajurit ja ohjelmatkin asentaa uudelleen XP:n omalle osiolle.

Automaatti toimii

Windows XP löytää asennuksen yhteydessä automaattisesti koneessa olevan vanhan Windows-käyttöjärjestelmän ja luo itse uuden käynnistysvalikon, joka tulee jatkossa näkyviin aina, kun kone käynnistetään.

Tästä tekstipohjaisesta käynnistysvalikosta voit sitten nuolinäppäimillä ja enterillä valita haluatko mennä sillä kerralla Windows 98:aan vai XP:een. Käynnistysvalikko on oletusarvoisesti säädetty niin, että kone kirjautuu automaattisesti 30 sekunnin kuluttua XP:een, jos mitään valintaa ei tehdä.

XP ja Windows voivat jatkossa olla koneessa täysin sulassa sovussa rinnakkain ja voit asentaa myös tietokoneen kaikki lisälaitteet molempiin käyttöjärjestelmiin, jolloin voit myös vaikkapa tulostaa ja surffata netissä aivan samalla tavalla molemmissa käyttöjärjestelmissä.

Windowsienkaan yhteisasennusta ei kuitenkaan kannata lähteä kokeilemaan, jos et ole koskaan aikaisemmin asentanut käyttöjärjestelmää, tai olet epävarma siitä mitä kovalevyn osiointi käytännössä tarkoittaa.

Windows XP:n seuraajasta Windows Vistasta on enemmän asiaa luvussa 1.1.5 Vista.

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [1. WINDOWS] [1.1 Versiot] [1.2 Oikea nappi] [1.3 Pikakomennot] [1.4 Päätteet] [1.5 Moniajo] [1.6 Osiointi] [1.7 Päivitykset] [1.8 Eheytys] [1.9 Apuohjelmat] [1.10 Lisäavut] [1.11 Sähköposti] [1.12 Salasanat] [1.13 DOS] [1.14 Linux] [1.15 Vista] [1.16 IE7] [1.17 Palautus]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind