1.4 Päätteet

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Windows tunnistaa kaikki koneessa olevat tiedostot niiden nimessä olevien kolmikirjaimisten tiedostopäätteiden avulla.

Esimerkiksi ohjelmien asennusohjeet ovat usein Readme.txt -nimisessä tiedostossa ja sähköpostin liitteenä voi putkahtaa tiedosto nimeltä Kutsu.doc. Tuo .txt -pääte kertoo käyttöjärjestelmälle, että kyseessä on puhdas tekstitiedosto ja se pitää avata Muistiossa, kun taas .doc -päätteinen juttu on tehty Wordilla ja se pitää Wordilla myös avata.

Tässä vaiheessa osa lukijoista parahtaa, ettei ’minun koneessani ainakaan ole tuollaisia kummallisia .txt tai .doc -päätteisiä tiedostoja, vaan pelkkiä Readme ja Kutsu -nimisiä juttuja’.

Päätteet piilossa

Tässä on kyse siitä, että Microsoft on pitänyt tiedostopäätteitä liian monimutkaisena asiana tavallisen tietokoneen käyttäjän ymmärrettäväksi. Niinpä Windowsin perusasennuksen jälkeen käytössä on asetus, joka piilottaa tiedostopäätteet kokonaan käyttäjän näkyvistä.

Monessa yrityksessä myös tietohallinto on samaa mieltä Microsoftin kanssa, eikä tiedostopäätteitä päästetä käyttäjien näkyviin. Tietohallinto laskee ongelmia syntyvän vähemmän, kun päätteitä ei näytetä. Paljon vaikeampaa olisi opettaa työntekijät ymmärtämään tiedostopäätteiden merkitys ja käyttämään niitä hyväkseen.

Karu kokemus on nimittäin osoittanut, että asiaan vihkiytymättömät käyttäjät pyyhkivät tyynesti asiakirjan nimeä muuttaessaan myös tiedostopäätteen pois, jos ne ovat näkyvissä. Tällöin asiakirja ei jatkossa aukea enää ilman lisätoimia.

Asian kääntöpuoli on kuitenkin myös se, että kun tiedostopäätteitä ei näytetä, ei asiakirjasta pysty sanomaan onko siinä asianmukainen tiedostopääte vai ei.

luku1.5_98tunnisteet

Näkyvyyttä

Onneksi tiedostopäätteet on hyvin helppo saada näkymään, kun niin halutaan. Windows 98:ssa pitää avata vain mikä tahansa tiedostokansio ja mennä sen ’Näytä’-ylävalikossa alimpaan kohtaan eli ’Kansion asetukset’. Täällä napsautetaan hiirellä ’Näytä’-välilehden otsikkotekstiä ja esiin tulee pitkä valikko erilaisia asetuksia. Täällä vihdoin otetaan hiirellä napsauttamalla valintamerkki pois kohdasta ’Piilota tunnettujen tiedostotyyppien tunnisteet’.  Windows XP:ssä menetelmä on lähes samanlainen.

Windows Vistassa sama asetus löytyy kunkin kansion ylävalikossa olevan ‘Järjestä’ -valikon kohdasta ‘Kansion ja haun asetukset’-valikon ‘Näytä’-alakohdasta.

Seuraavalla ’Tiedostotyypit’ välilehdellä pääset itse asiassa säätämään suoraan sitä miten kutakin tiedostotyyppiä Windowsissa käsitellään. Muutoksien tekeminen täällä on kuitenkin monimutkaista ja hankalaa, eikä sitä kannata tehdä, sillä asia hoituu yksinkertaisemminkin, mutta siitä enemmän tuonnempana.

Nyt voi Windows 98:ssa ja XP:ssä vaihtaa myös näkymätyypin vaihtaa samasta minkä tahansa tiedostokansion ’Näytä’-ylävalikosta muotoon ’Tiedot’, jolloin tiedostopäätteet on helpompi havaita. Jos nimittäin tiedostonimi on liian pitkä, ei tiedostopääte välttämättä enää näy ’Suuret kuvakkeet’ -näkymässä, mutta ’Tiedot’-näkymässä sekin yleensä näkyy. Windows Vistassa näkymä muuttuu, kun vain painat kansion ylävlikon ‘Näkymät’-nappia.

Päätteitä joka lähtöön

Nyt kun tiedostopäätteet ovat näkyvissä, voimme lähteä katselemaan minkälaisia nuo päätteet oikeastaan ovat. Tekstiasiakirjoihin liittyvät yleisimmät päätteet tulivatkin tuossa jo heti alussa mainittua, mutta pitää vielä lisätä, että tiedostopäätteen .doc omaavat tiedostot avataan WordPadissa, jos Wordia ei ole koneessa asennettuna.

Sähköpostin liitteenä tulee yhä joskus myös .wpd -päätteisiä tekstitiedostoja, jotka on tehty Corelin WordPerfectillä. Joskus näkyy myös .sxw-päätteisiä tekstejä, jotka on on tehty joko StarOfficella tai OpenOfficella. Usein vastaan tulee myös taulukkolaskin Excelin tekemiä .xls-tiedostoja ja Powerpointin .ppt -esitystiedostoja.

Netissä käytettävät kuvatiedostojen .jpg ja .gif -tiedostomuodot ovat myös monille tuttuja, kuten myös itse nettisivujen tiedostomuotona oleva .htm. Nettipuolella päätteet ovat joskus myös nelikirjaimisia eli pääte voi olla myös .jpeg tai .html.

Varsinaiset ohjelmatiedostot ovat aina .exe -päätteisiä ja ne käyttävät hyväkseen .dll -päätteisiä aputiedostoja. Vanhana pahana dos-aikana käytettiin myös .bat ja .com -päätteisiä komentotiedostoja.

Pakattua tietoa

Pakatut tiedostot ovat useimmiten .zip -päätteisiä ja Adoben Acrobatilla tehdyt asiakirjat käyttävät .pdf -päätettä. Useimmille ovat tietysti tuttuja myös .mp3, .mid ja .wav -äänitiedostot sekä .mpg ja .avi -videotiedostot.

Tiedostopäätteitä on satoja erilaisia, sillä lukemattomiin erilaisiin ohjelmiin on kehitelty omia tiedostomuotoja, jotka erotetaan muista nimenomaan tiedostopäätteillä.

Jos törmäät aivan outoon tiedostopäätteeseen, saat siitä todennäköisesti lisätietoja nettiosoitteesta http://filext.com/ Sivusto on valitettavasti englanninkielinen.

Joku voi tässä vaiheessa jo ihmetellä miksi puhun kolmikirjaimisesta päätteestä, mutta kaikki mainitut päätteet ovat itse asiassa nelikirjaimisia, kun mukana on myös alkupiste.

Tuo tiedoston nimen ja tiedostotunnisteen välinen piste onkin äärimmäisen tärkeä osa koko järjestelmää ja siksi se on muistutukseksi mukana joka paikassa. Jos piste jätetään pois tai korvataan vaikkapa pilkulla, ei tiedostopääte enää toimi, sillä Windows laskee vain tiedostonimessä olevan viimeisen pisteen jälkeiset kirjaimet tiedostopäätteeksi.

Kaapparit liikkeellä

Uudet asennettavat ohjelmat kaappaavat usein tiedostopäätteitä itselleen. Uusi kuvaohjelma voi ottaa esimerkiksi haltuunsa .jpg -päätteen, jolloin tiedoston avaaminen siihen vanhaan tuttuun ohjelmaan ei enää onnistukaan vain tiedostoa kaksoisnapauttamalla.

Usein myös ääni- ja video-ohjelmat aiheuttavat vastaavia ongelmia. Onneksi tämä asia voidaan ratkaista melkoisen yksinkertaisesti.

Ensin pitää vain paikallistaa kiintolevyltä mikä tahansa kyseistä tiedostomuotoa edustava tiedosto. Älä avaa sitä, vaan napauta sitä hiiren hiiren oikealla näppäimellä niin, että Vaihto eli Shift-näppäin on samaan aikaan pohjaan painettuna.

luku1.5_avaasovellusTällöin avautuu valikko, jonka yhtenä kohtana on ’Avaa sovelluksessa’. Kun napautat tätä tekstiä hiiren vasemmalla painikkeella, avautuu uusi ikkuna. Ikkunan keskellä on luettelo kaikista koneeseen rekisteröidyistä ohjelmista ja tästä luettelosta voit valita sen ohjelman, jolla haluat tiedoston avata.

Kun vielä laitat ruksin ikkunan alareunassa olevaan ruutuun ’Käytä aina tätä ohjelmaa tämän tiedoston avaamiseen’, pitäisi kaikkien tuon tiedostopäätteen alla kulkevien tiedostojen avautua jatkossa tähän juuri valittuun ohjelmaan.

Window Vistassa on oikean näppäimen takana oleva ‘Avaa sovelluksessa-vaihtoehto käytettävissä aina, kun kohteena on datatiedosto. Vista tarjoaa valmiiksi luetteloa niistä ohjelmista, joilla se todennäköisimmin uskoo tuon tiedoston aukeavan.

Jos haluat Vistassa vaihtaa tuon tiedostotyypin avaamisessa käytettävän ohjelman pysyvästi, valitse kohta ‘Valitse oletusohjelma’. Nyt voit ‘Selaa’-napin kautta käydä valitsemassa myös jonkin muun kuin Vistan tarjoaman ohjelman.

Vieraita nimiä

Ohjelmat on lueteltu ikkunassa niiden varsinaisten exe-tiedostojen nimillä, joka ei aina suinkaan ole sama kuin ohjelman markkinointinimi. Tunnistusta helpottaa kuitenkin se, että tiedoston nimen vieressä on myös sille järjestelmässä varattu kuvake.

Edellä kuvatussa menetelmässä on kuitenkin myös vaaransa, sillä tiedostotyypin voi sitoa ohjelmaan, joka ei osaakaan käsitellä kyseistä tiedostotyyppiä. Homma on kuitenkin helppo perua toistamalla menetelmä uudelleen ja valitsemalla vanha ohjelma uudelleen tiedoston avaajaksi.

Edellä kuvattu menetelmä ei kuitenkaan auta, jos koneessa ei ole mitään ohjelmaa, joka osaisi avata kyseisen tiedoston. Todella hyödyllinen apuväline näissä asioissa on myös Irfan View -niminen aivan ilmainen kuvaohjelma, joka osaa käsitellä ja avata valtavan määrän erilaisia kuva-, ääni- ja videotiedostoja. Sen saat osoitteesta www.irfanview.com.

Nimet pitenevät

Vanha paha MS-DOS asetti aikoinaan tiedoston nimille 8 + 3 merkin rajoituksen eli tiedostonimessä sai olla vain kahdeksan merkkiä kolmikirjaimisen tiedostopäätteen lisäksi.

Jo Windows 95 kuitenkin rikkoi nämä rajat ja nykyisin tiedoston nimessä saa olla jo 255 kirjainta.

Varsinkin julkaisualalla käytettävissä Applen Maceissä sen sijaan oli pitkään 31 merkin raja tiedostonimissä. Silläkin puolella on onneksi uusi X-käyttöjärjestelmä rikkonut nämä rajat.

Ääkkösiä voi Windowsissakin käyttää vapaasti, mutta sen sijaan kaikkia erikoismerkkejä kannattaa tiukasti välttää, sillä niistä voi aiheutua ongelmia. Varsinkaan pisteitä ei voi tiedostonimiin laittaa, sillä ne voivat sotkea pahasti asioita.

Kansiot elävät omaa elämäänsä

Sen sijaan yksittäisten tiedostojen säilytyspaikkoina olevien kansioiden suhteen pätevät aivan erilaiset säännöt. Kansioiden nimissäkään ei voi käyttää monia erikoismerkkejä, mutta esimerkiksi pisteitä voi käyttää aivan vapaasti. Näin esimerkiksi kansion nimi ’Työt 15.6.2003’ on aivan mahdollinen, mutta samannimistä työtiedostoa on mahdotonta tehdä.

Kansiot ovat aivan erilaisia eläimiä kuin tiedostot, sillä käytännössä niitä on vain yhdenlaisia. Mihin tahansa kansioon voi laittaa mitä tahansa sisältöä, eikä säilytyspaikka vaikuta sisältöön mitenkään. Kansioita voidaan luoda rajattomasti, niitä voidaan asettaa loputtomasti toistensa sisään ja niitä nimetä uudelleen ilman, että kansioiden sisällölle tapahtuisi mitään.

Voit rauhassa luoda uusia kansioita mihin tahansa kohtaan tiedostojärjestelmässä, eivätkä ne vaikuta tietokoneen toimintaan mitenkään. Esimerkiksi vaikkapa voit itse tehdä ’Omat tiedostot’ -kansioon omat alikansionsa jokaiselle hoidettavalle asiaryhmälle ja tallettaa kutakin asiaa koskevat näihin alikansioihin.

luku1.5_uusikansio

Kansioita tekemään

Uusien kansioiden luominen on todella helppoa, sillä Windows 98:ssa ja XP:ssä jokaisen kansion ylävalikossa on ensimmäisenä ’Tiedosto’-valikko. Kun valitset täältä kohdan ’Uusi’ ja edelleen alikohdan ’Kansio’ syntyy juuri sillä hetkellä avoimena olevaan kansioon uusi alikansio, jonka nimenä on ’Uusi kansio’. Windows Vistassa tätä komentoa ei ole ylävalikossa, vaan uusi kansio pitää luoda hiiren oikean näppäimen kautta aukeavan valikon kohdassa ‘Uusi’ ja ‘Kansio’.

Voit heti nimetä kansion uudelleen, jos siirrät kursorin kansion nimen kohdalla ja vain alat kirjoittaa. Uusi kansio on nimittäin aina automaattisesti ensiksi nimenantotilassa eli sen nimi näkyy tummennettuna.

Jos kuitenkin teet välillä jotain muuta, pitää nimenanto tehdä myöhemmin. Yksinkertaisin tapa tähän on kansion valitseminen aktiiviseksi hiirellä ja F2-funktiopainikkeen painaminen. Nyt voit suoraan kirjoittaa uuden nimen ja enterin painalluksella lopuksi hyväksyä sen.

Uuden kansion voit siis luoda myös hiiren oikean näppäimen avulla. Vie hiiren kursori johonkin tyhjään kohtaan  kansiossa ja paina hiiren oikeaa näppäintä. Nyt esiin ponnahtaa valikko.

Kun viet hiiren kohdan ’Uusi’ päälle, ponnahtaa esiin uusi lisävalikko, jonka ylimpänä kohtana on ’Kansio’. Kun napautat tätä sanaa hiiren vasemmalla näppäimellä, syntyy ’Uusi kansio’ -niminen kansio siihen kohtaan, jossa hiiren kursori oli.

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [1. WINDOWS] [1.1 Versiot] [1.2 Oikea nappi] [1.3 Pikakomennot] [1.4 Päätteet] [1.5 Moniajo] [1.6 Osiointi] [1.7 Päivitykset] [1.8 Eheytys] [1.9 Apuohjelmat] [1.10 Lisäavut] [1.11 Sähköposti] [1.12 Salasanat] [1.13 DOS] [1.14 Linux] [1.15 Vista] [1.16 IE7] [1.17 Palautus]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind