3.18 64 bittiä

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Tietokonemaailmassa on jälleen käynnissä jonniinmoinen mullistus, kun nykyisestä 32-bittisestä tietokoneiden perusarkkitehtuurista ollaan pikkuhiljaa siirtymässä 64-bittiseen aikaan.

Tavallisen käyttäjän kannalta muutos ei kuitenkaan ole kovin ihmeellinen, sillä päällepäin ei tuota bittisyyden eroa käytännössä huomaa muuta kuin tietokoneen toiminnan nopeutumisena.

Tämä bittien lisääntyminen on koettu jo pari kertaa aikaisemmin. Windowsin kantaäiti Windows 3.1 oli puhtaasti 16-bittinen käyttöjärjestelmä ja myös sen ajan tietokoneet käsittelivät dataa 16 bittiä kerrallaan. Vasta Intelin 386-sarjan prosessorit toivat sitten 32 bittiset järjestelmät tietokoneisiin ja Microsoftkin ryhtyi kiiruusti rakentamaan uutta 32-bittistä käyttöjärjestelmää

Tuloksena oli Windows 95, joka mullisti kerralla tietokoneen käytön. Vanha ja kankea Windows 3.1 jäi historiaan yhdessä humauksessa, kun aivan uudella tavalla käyttäjäystävällinen 32-bittinen käyttöjärjestelmä valtasi maailman.

Tosin käytännössä melkoinen osa Windows 95:n sisältämästä koodista oli edelleen 16-bittistä perua vanhoilta ajoilta. Vielä Windows 98, 98 SE:ssä ja Windows ME:ssäkin tuota vanhaa 16-bittistä koodia oli mukana, mutta kerta kerralla vähemmän.
Vasta kokonaan uudelleen rakennetut Windows 2000 ja Windows XP pääsivät lähes kokonaan eroon vanhasta 16-bittisestä koodista.

Pinnalla mikään ei muutu

luku.3.18.intelUudet 64-bittiset AMD:n ja Intelin prosessorit ovat työntyneet markkinoille oikeastaan vasta vuoden 2005 aikana, sillä 64-bittisyydestä ei ole ollut aikaisemmin suurtakaan hyötyä, kun 64-bittinen Windows-versio on puuttunut.

Linux-puolella 64-bittisyys on huomioitu jo aikaisemmin, mutta Linux on edelleen propellihattujen ja serverihuoneiden käyttöjärjestelmä, joka ei tavallisia tietokoneen käyttäjiä suuresti heilauta.

Uusi 64-bittinen versio Windowsista on tullut markkinoille ilman sen suurempaa kohua vasta tämän vuoden aikana. Kohuun ei ole ollut aihettakaan, sillä kyseessä on vain 64-bittiseen työskentelyyn kykenevä versio nykyisestä Windows XP:stä, eikä käyttöjärjestelmän ulkonäkö tai toiminnallisuus ole muuttunut mitenkään.

Ainoa merkittävämpi muutos uudessa 64-bittisessä XP:ssä on, että vanhat 16-bittiset ohjelmat eivät uudessa 64-bittisessä Windowsissa enää pyöri lainkaan. Nyt viimeistään on yrityksissäkin pakko ryhtyä päivittämään viimeisiä ikivanhoja DOS-pohjaisia ratkaisuja, joita on tähän asti vielä pystytty nitkutellen raahaamaan mukana.

Microsoft työstää jo kovaa vauhtia kokonaan uutta versiota Windowsista, joka pystyy täydellisesti hyödyntämään myös uuden tuplasti lisääntyneen bittisyyden. Tätä edelleen Longhorn -työnimellä  tunnettua Windows-versiota ei kuitenkaan vielä odotella markkinoille aikoihin, sillä sen kehitystyö on viivästynyt jatkuvasti.

Joko juostaan kauppaan?

Tietokoneen peruskäyttäjälle ei 64-bittisyyteen siirtymisellä vielä olekaan sen suurempaa merkitystä. Ei ole mitään syytä rynnätä tietokonekauppaan ostamaan uuden 64-bittisen prosessorin sisällään pitävää tietokonetta, jollei muutenkin ole tietokonetta vaihtamassa.

Uutta konetta ostettaessa ei siinäkään kannata hirveästi tuijottaa prosessorin bittien määrään, sillä 64- bittisyyden suurimmat hyödyt saavutetaan kun tarvitaan gigatavuittain keskusmuistia tai käsitellään teratavuluokan tietokantoja.

64-bittisyyden täysi hyöty saavutetaan myös vasta, kun myös kaikki sovellukset ovat 64-bittisiä ja siihen menee vielä aikaa. Nyt vasta ensimmäiset ammattilaisten käyttämät kuvan- ja videonkäsittelyohjelmat on siirretty uuteen aikaan.

Toisaalta tavalliselle koneen käyttäjälle ei koneiden nopeudella ole enää suurtakaan merkitystä. Halvin ja hitainkin tällä hetkellä myytävä uusi tietokone riittää kaikkeen siihen mitä peruskotikäyttäjä koneellaan tekee. Sähköpostin käsittelyyn, nettisivujen selaamiseen ja Word-tiedostojen kirjoittamiseen ei tarvita gigatavua muistia ja 4 000 megahertsin prosessoria.

Tilanne muuttuu vasta kun ryhdytään tekemään vaativampia töitä, käsittelemään videoita tai pelaamaan Doom nelosta. Videonkäsittely on se alue, jossa vielä selvästi on hyötyä kovemmasta raudasta ja pelimaailma puolestaan puristaa aina tietokoneita aina sen viimeisimmänkin tehon irti.

Ytimiä tulee lisää

Perinteisesti tietokoneen perustehoa on parannettu lisäämällä prosessorin kellotaajuutta. Nyt tämä tie alkaa kuitenkin olla jo loppuun käyty ja nopeuslisää on haettava muualta. Ensin tuli hyperthreading, jossa yksi ja sama prosessori esiintyy ohjelmille useampana prosessorina, jolloin tosin vain säikeistetyt ohjelmat saavat todellista tehonlisää.

Nyt kuitenkin vuorossa on kahden todellisen ytimen käyttäminen yhdessä prosessorissa. Nämäkin kaksiytimiset prosessorit vaativat, että sovellukset osaavat hyödyntää niitä, jotta niistä saataisiin täysi hyöty. Yhdessä 64-bittisyyden kanssa kaksiytimiset prosessorit tuovat kerralla melkoisen teholoikan tietokoneisiin.

Kehityksen eturintamassa oleminen kuitenkin maksaa. Katselin juuri eräässä nettikaupassa prosessoreiden hintoja ja kallein uutta tekniikkaa hyödyntävä prosessori maksoi selvästi yli kaksituhatta euroa. Tällä rahalla saa siis pelkän prosessorin ja koko muu tietokone on rakennettava vielä sen ympärille!

Lohtuna on, että kun aikaa vain kuluu tarpeeksi, on tämänkin hirmun hinta tosin pudonnut tavallisen ihmisen ulottuville ja kun vielä mennään muutama vuosi, ei sillä ole kuin museoarvo...
 

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [3. LAITTEET] [3.1. Ostoksilla] [3.2 Verkottaminen] [3.3 Nettiyhteydet] [3.4 Langattomat] [3.5 Muistit] [3.6 Kirjoittimet] [3.7 Liitännät] [3.8 Näytöt] [3.9 Prosessorit] [3.10 Ergonomiaa] [3.11 Siirtolevyt] [3.12 Taskukoneet] [3.13 Faksi] [3.14 GPRS] [3.15 Analyysi] [3.16 Macit] [3.17 Kommarit] [3.18 64 bittiä] [3.19 Kannettavat] [3.20 Fon-verkko] [3.21 Usb-muistit]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind