3.20 Fon-verkko

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Espanjasta lähtöisin olevan kansainvälisen Fon-verkon bisnesmalli on hyvin yksinkertainen. Jokainen Fonin jakaman tai myymän La Fonera -tukiaseman ottanut eli fonero sitoutuu samalla pitämään tukiasemansa ja samalla myös oman laajakaistayhteytensä kaikkien muiden foneroiden ja myöskin ulkopuolisten maksavien asiakkaiden käytettävissä.

en_logoFonFon toivoo, että kun tukiasemia levitetään näin tarpeeksi laajalle, syntyy maailmanlaajuinen kattava langaton verkko, joka kiinnostaa myös maksavia wlan-asiakkaita. Fon-verkon käytöstä peritään tällä hetkellä muilta kuin foneroilta kolme euroa päivässä.

Hieno piirre systeemissä on, että jokainen oman tukiasemansa muille avannut fonero saa käyttää Fonin verkkoa ilmaiseksi missä tahansa maailmassa. 

Oman langattoman asemansa muille foneroille avannut ja verkkoa ilmaiseksi käyttävä on Fonin kielenkäytössä Linus ja pelkästään verkkoa käyttävä maksullinen asiakas on Alien.

Omalla Fon-liittymällään voi tehdä myös rahaa ryhtymällä Bill-jäseneksi. He saavat 50 prosentin osuuden Alienien maksamasta käyttömaksusta ja voivat mainostaa omia palveluitaan Fon-järjestelmän kirjautumissivulla. Bill-jäsenet eivät kuitenkaan voi sitten enää käyttää muita Fon-asemia ilmaiseksi.

Valmiina sotaan

Tukiasemat toimitetaan valmiiksi konfiguroituina niin, että ne ovat avoinna vain Fon-verkon käyttäjätunnuksen ja salasanan omistajille. Oma kotiverkkosi ei aukea vieraiden nähtäväksi, vaan yhteys muodostuu vain internetiin oman laajakaistayhteytesi kautta.

La Fonera -tukiasema on yleisintä langatonta 801.11g -standardia noudattava perustukiasema. Sen synnyttämään langattomaan verkkoon pääsee käytännössä kaikilla langattoman wlan-ominaisuuden omaavilla laitteilla. Verkon nimellinen nopeus on 54 megabittiä sekunnissa.

Tilaaminen on helppoa

luku.3.20_liput
Tällä hetkellä 29,95 euroa postimaksuineen maksavan laitteen saat, kun menet osoitteeseen www.fon.com ja klikkaat ’Buy now’-linkkiä. Seuraavaksi valitse Suomen lippu maanvalinta-sivulla.

Seuraavalla sivulla painat pientä ’Add to cart’ -painiketta ’La Fonera’ -osan alareunassa.

La Fonera -tukiasemia on jaettu tarjouksissa myös ilmaiseksi. Verkon vanhat jäsenet ovat myös voineet kutsua uusia jäseniä niin, että nuo kutsutut ovat saaneet oman laitteensa ilmaiseksi.

Eteenpäin pääset ruskealla ’Checkout’-painikkeella sivun oikeassa reunassa. Nyt joudut kirjautumissivulle, jossa pääset luomaan itsellesi Fon-jäsenyyden ’Click here if you’re not registered with Fon’ -linkkiä.

Rekisteröintisivulla annat sähköpostiosoitteesi, keksit oman salasanasi ja käyttäjänimen, annat nimesi, syntymäaikasi, haluamasi käyttökielen, osoitteesi, kotimaasi ja maakuntasi.

Tähdellä merkityt tiedot ovat pakollisia, mutta muut voit jättää tyhjiksi. Pane vielä ruksi kohtaan ’I hereby confirm that I understand...’ ja paina sivun alalaidan ’Next step’-nappia.

Jos olet täyttänyt kaikki kohdat oikein, pääset seuraavalle sivulle, jossa joudut antamaan vieressä olevan koneellisen luvun estämiseksi sotketun koodin tyhjään pikkuikkunaan ja painat ’Confirm’-painiketta. Muutoin joudut vielä täydentämään uudelleen tietojasi.

Seuraavaksi pääset vielä vahvistamaan tietosi. Usein pitää ’Region’- kohta muuttaa ’Change’-napilla erikseen sekä ’Personal Information’ että ’Billing Address’-kohdissa ennen kuin ’Next’-nappi tulee näkyviin.

Seuraavalla sivulla pannaan vain ruksi kohtaan ’I accept the Special Offer Conditions’ ja myös kohtaan ’I accept the General Conditions’ ja painetaan ’Next’-nappia. Vielä yksi ’Next’-napin painallus vie sivulle, jossa sinua onnitellaan ilmaisesta ostoksestasi.

Sähköposti vahvistaa

luku.3.20_viesti
Antamaasi sähköpostiosoitteeseen on samalla lähetetty kirjallinen vahvistus tilauksesta ja saat sen myös pdf-muodossa viimeisellä sivulla olevasta linkistä. Nyt jäät vain odottelemaan sähköpostiluukun kolahdusta!

Odotellessasi voit tietysti joutua pohtimaan toiminnan laillista puolta. Vielä ei nimittäin ole Suomessa testattu sitä, voiko Internet-palveluntarjoajasi kieltää tällaisen toiminnan.

Periaatteessa liittymän ehdot todellakin saattavat estää Fon-verkkoon liittymisen. Toisaalta asiaahan ei ole pakko palveluntarjoajalle kertoa, eikä palveluntarjoaja todellisuudessa tällaista toimintaa käytännössä mistään havaitse, sillä Fon-verkon tuona lisäliikenne on yleensä äärettömän vähäistä. Muutaman yksittäisen Fon-asiakkaan netin selaaminen ei tuo todellisuudessa mitään näkyvää lisää liittymän nettiliikenteeseen.

Käyttöönotto sujuu nopeasti

Varsinainen La Fonera -laitteen käyttöönotto on helppoa. Vehkeen sähköjohto yhdistetään sähköverkkoon, sen verkkojohto pannaan laajakaistareitittimen vapaaseen reikään ja pieni antenni kierrettiin laitteeseen kiinni.

luku.3.20_laite
Laitetta ei kuitenkaan voi kytkeä suoraan ADSL-modeemiin, jos aikoo käyttää myös pöytäkonetta samassa nettiyhteydessä. Monella yhteyden jakamiseen tarvittava normaali neliporttinen reititin kuitenkin on jo valmiina.

Seuraavaksi laite rekisteröityy reitittimelle ja sitten vielä etsii yhteyden Iinternetin.

Seuraavaksi vain käynnistetään kannettava tietokone ja katsotaan sieltä langattomien verkkoyhteyksien ominaisuuksista onko kone löytänyt uusia langattomia verkkoja. Niitä pitäisi löytyä peräti kaksi kappaletta.

Vehje pitää vielä rekisteröidä Fonin julkisen verkon kautta Fonin nettisivuilla osoitteessa www.fon.com , jossa rekisteröit itsesi järjestelmän käyttäjäksi ja luot omat käyttäjätunnuksesi ja salasanansi.

Salaiseen verkkoon

Seuraavaksi otetaan käyttöön oma salainen verkko. Tänne pitää ensimmäisellä käyttökerralla antaa salasanaksi koneen pohjassa oleva sarjanumero.

Fonin nettisivuilla pystyt räätälöimään omia tietojasi ja luot esimerkiksi yksilöllisen avaussivun, jonka ulkopuoliset verkon käyttäjät näkevät verkkoon tullessaan. Täällä pystyt myös vaihtamaan verkkoyhteyksien nimet ja salasanat omiksesi.

Kaksi verkkoa

Fon-tukiasema luo kaksi erillistä langatonta verkkoa. Toinen on laitteen omistajan yksityinen salattu ja suljettu verkko, johon kellään muulla ei ole mitään asiaa. Se on vain käyttäjän itse asettaman salasanan tietävien käyttäjien käytettävissä. Tämän salatun privaattiverkon käyttöön ei Fon puutu mitenkään.

Toinen verkko on sitten julkinen verkko, jota muut fonistat eli kaikki Fon-tukiaseman hankkineet ja verkolta käyttöaikaa ostavat ulkopuolisetkin voivat käyttää. He pääsevät sisään vain salasanalla ja käyttäjätunnuksella ja järjestelmä kirjaa muiden käyttäjien jokaisen käyttökerrat.

Näin esimerkiksi mahdolliset verkon kautta tehdyt väärinkäytökset on hyvin helppo jäljittää. Nämä julkisen verkon käyttäjät ohittavat kokonaan fonistan oman kotiverkon, eivätkä näe missään tapauksessa verkossa olevia muita koneita.

Maailmanlaajuinen verkko

Ideana on, että Fon jakelee edullisia tai ilmaisia langattomia tukiasemia kautta koko maailman ja näin syntyy hyvin edullisesti maailmanlaajuinen langaton verkko, jota maailmalla reissaavat fonistat eli oman tukiaseman omistavat Linus-jäsenet voivat itse käyttää ilmaiseksi.

Bisnes taas syntyy siitä, kun tuon Fon-verkon käyttöoikeuksia myydään muille kuin tukiaseman omistajille eli Alieneille.

Fonista voi tosin itsekin ryhtyä tekemään bisnestä tukiasemallaan. Hän voi luopua ilmaisesta verkon käyttöoikeudestaan ja siirtyä bisnes-käyttäjäksi eli Bill-jäseneksi. Hän voi myydä vaikkapa kahvilassaan käyttöoikeuksia omaan Fon-tukiasemaansa kolmella eurolla päivältä, mutta tilittää puolet saamistaan maksuista Fon-yhtiölle.

Kartat kertovat, jos kertovat

Fonin sivuilla pystyy osoitteesta http://maps.fon.com myös tarkistamaan missä kaikkialla Fon-tukiasemia on jo tarjolla. Esimerkiksi Helsingissä löytyi palvelusta yksin Kaivokadun ja Mannerheimintien välillä olevista parista korttelista jo kuusi Fon-tukiasemaa.

Google Maps-palveluun perustuva karttapalvelu oli kuitenkin kummallisen tahmea ja hankalakäyttöinen ja sen käyttölogiikka joutuu hieman etsimään.

Kenelle?

Langatonta reititintä ei luonnollisesti tarvita, jos kodissa ei ole langatonta WLAN-verkkoa  käyttäviä laitteita. Lähes kaikissa parin viime vuoden aikana myydyissä kannettavissa tietokoneissa langaton WLAN-sovitin kuitenkin on sisäänrakennettuna. Langattoman verkon saa kaikkiin muihinkin kannettaviin tietokoneisiin hyvin helposti muutaman kympin maksavan PMCIA- tai USB-sovittimen avulla.

Myös pöytäkoneen voi toki kytkeä nettiin ja perheen muihin koneisiin langattomasti, jos kone on esimerkiksi eri huoneessa tai kerroksessa kuin puhelinliitäntä ja ADSL-modeemi.

Pöytäkoneissa voi käyttää samoja USB-sovittimia kuin kannettavissa tietokoneissa, mutta tarjolla on myös koneen sisäisiin PCI-paikkoihin asennettavia pöytäkoneisiin tarkoitettuja langattomia verkkosovittimia.

 

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [3. LAITTEET] [3.1. Ostoksilla] [3.2 Verkottaminen] [3.3 Nettiyhteydet] [3.4 Langattomat] [3.5 Muistit] [3.6 Kirjoittimet] [3.7 Liitännät] [3.8 Näytöt] [3.9 Prosessorit] [3.10 Ergonomiaa] [3.11 Siirtolevyt] [3.12 Taskukoneet] [3.13 Faksi] [3.14 GPRS] [3.15 Analyysi] [3.16 Macit] [3.17 Kommarit] [3.18 64 bittiä] [3.19 Kannettavat] [3.20 Fon-verkko] [3.21 Usb-muistit]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind