3.3 Nettiyhteydet

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

 

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Internetistä on tullut samanlainen välttämättömyys kuin vaikkapa puhelimesta tai sähköstä. Internet-yhteyden hankkiminen vain aiheuttaa valtavasti enemmän päänvaivaa kuin vaikkapa sähkötoimittajan valinta.

Vaikka sähkönmyyjiä jo onkin iso joukko, kaikki sentään myyvät aivan samaa sähköä. Internet-yhteyksissä yhteyksien laatu taas vaihtelee villisti valitun yhteystavan mukaan.

Sähkönostajan ei tarvitse valita 50 voltin, 110 voltin ja 220 voltin sähkön välillä ja miettiä kuinka suurta hänen sähkönkäyttönsä nyt oikein oikein ja onko tarve lähiaikoina muuttumassa, jotta hän voisi valita oikean sähköntoimittajan.

Itselleen sopivan Internet-yhteystavan löytäminen edellyttää kuitenkin juuri tällaista arviointia. Internet-yhteyksien kustannukset kasvavat yleensä eksponentiaalisesti yhteystavan nopeuden kasvaessa.

Erilaisia yhteystapoja on tavalliselle sukankuluttajallekin tarjolla 56 kilobitin modeemeista alkaen aina huippunopeisiin ADSL-yhteyksiin asti.

Modeemikin toimii yhä

luku3.3._modemModeemi oli pitkään oikeastaan ainoa tavallisen ihmisen nettiin pääsyn keino ja se sopii edelleen ihmisille, jotka käyttävät internetiä vain pankkiyhteyksiin ja sähköpostiin. Nykyiset muodollisesti 56 kilobitin V.90-standardin modeemit antavat todellisuudessa 44-48 kilobitin linja-yhteyden, joka riittää myös satunnaiseen nettisurffailuun. Puhelinmodeemi-yhteydet ovat kuitenkin jo siirtymässä kokonaan historiaan ja esimerkiksi Sonera on jo ehtinyt ilmoittaa lopettavansa omat modeemiyhteytensä kokonaan.

Mp3-tiedostojen, pelidemojen ja isojen kuvatiedostojen siirtäminen on kuitenkin modeemilla yhtä tuskaa ja kustannukset nousevat nopeasti, jos netissä roikutaan vähänkään pitempään. Vanhanaikaisella puhelinmodeemilla nettiin pääsy myös kestää ikuisuuksia, kun modeemi kättelee palveluntarjoajan modeemipankista löytämäänsä kumppania ja tutkii yhteyden laadun.

Uusin modeemien V.92-standardi antoi tosin tähän helpotusta, sillä yhteyden muodostumisajan pitäisi niillä jopa puoliintua, jos vain myös palveluntarjoaja käyttää uutta standardia.

Kaikkiaan modeemi sopii vain ihmisille, joilla internetin käyttö on hyvin satunnaista. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että useimmille käyttäjille ei modeemi riitä, sillä vaikkapa nettipelien pelaaminen modeemin yli on pelkkää itsekidutusta.

Hetken aikaa kukkulan kuninkaana olleet modeemiyhteyksiä selvästi nopeammat ISDN-yhteydet ovat nekin jo lähes täysin kadonneet historian hämäriin, eikä uusia ISDN-yhteyksiä käytännössä myydä enää lainkaan.

Nopeutta löytyy

Pääosa toimittajista päätyy kuitenkin joko puhelinverkossa toimivaan ADSL-modeemeihin tai kaapelitelevisioverkossa toimiviin kaapelimodeemeihin, joiden tarjoamat yhteysnopeudet ovat monta kertaluokkaa vanhaa puhelinmodeemia vikkelämpiä.

ADSL oli alkuaan niin kallis vaihtoehto, että harva kotikäyttäjä oikeastaan sitä edes harkitsi. Nyt hintataso on onneksi jo kohtuullistunut niin, että se on kaikkien ulottuvilla.

ADSL ei kuitenkaan enää ole ainoa tarjolla oleva laajakaistavaihto, sillä kaapelitelevisioverkossa toimivat kaapelimodeemit ovat tulleet tarjolle monilla paikkakunnilla. Nopeampia yhteyksiä kaipaava kaapeliverkon alueella asuva joutuukin nyt hyvin tarkkaan miettimään ja vertailemaan kaapelin ja ADSL:n hinnoittelua ja etuja.

Loppujen lopuksi halvimman ADSL-vaihtoehdon ja kaapeliyhteyden välinen hintaero on niin pieni, että kaapeliin liittyvät riskit yhteysnopeuksien vaihtelusta kallistavat kuitenkin usein vaakakupin ADSL:n hyväksi.

Megatavu riittää aikuiselle

Tavalliselle aikuiselle ihmiselle riittää hyvin halvin 512 kilotavun tai yhden megatavun ADSL- tai kaapelimodeemi-yhteys. Sen avulla onnistuu niin nettisurffailu kuin sähköpostin lukeminenkin mainiosti.

Jos netistä kuitenkin myös ladataan tavaraa kuten musiikkia tai elokuvia, kannattaa katseet heti suunnata nopeampiin yhteyksiin. Kahden, neljän ja kahdeksan megatavun yhteydet ovat jo tarjolla lähes kaikkialla ja niidenkin tarjonnassa on jo kilpailuakin.

Mutta mitenkäs sieltä mökiltä pääsee nettiin?

Mökkireissun aiheuttama viikonkin katkos netin käytössä voi jo aiheuttaa vakavia vieroitusoireita. Onneksi kannettavat tietokoneet ja langattomat tiedonsiirtoyhteydet takaavat sen, ettei näistä vieroitusoireista ole pakko kärsiä mökkiolosuhteissakaan.

Ensimmäiset datayhteydet mökeiltä otettiin jo vuosia sitten gsm-datayhteyksien avulla. Alkuun langattomien nettiyhteyksien luominen oli oma salatieteen lajinsa, jossa konfiguroitiin yhtä aikaa sekä matkapuhelinta että tietokonetta ja molemmille annettiin pitkiä ritirimssuja pitkiä ja vaivalloisia komentoja ennen kuin yhteys maailmaan aukesi jos aukesi.

Gprs helpottiluku.3.3_gprs

Nämä kalliit, hitaat ja epävarmat yhteydet väistyivät pian gprs-yhteyksien tieltä. Gprs-aikaan siirryttäessä olivat niin puhelimet, tietokoneet kuin matkapuhelinoperaattoritkin kehittyneet niin, että tavallinenkin ihminen saattoi jo kuvitella saavansa yhteyden aikaiseksi.

Gprs-yhteys on kuitenkin parhaimmillaankin yhtä nopea kuin vanhan pahan ajan 56 kilobitin puhelinmodeemi ja yhteyksien luotettavuus on ollut enemmän kuin vaihtelevaa.

Kaikeksi onneksi langattomallakin puolella on jo päästy laajakaista-aikaan aikoinaan lähes kirosanaksi muodostuneen UMTS:n ansiosta. Tämä jostain syystä Suomessa yleisesti 3G-nimellä markkinoitava tekniikka mahdollistaa lähes kauttaaltaan jo laajakaistayhteyksien varaan rakennettujen toisen sukupolven web-sovellusten käyttämisen myös kesämökillä.

Aivan kotiluolan yhteysnopeuksia ei 3G:llä saavuteta, sillä varsinkin kun monet joutuvat kustannussyistä tyytymään hitaimpaan mahdolliseen eli 128 kilotavun yhteyteen.

3G vaatii investointeja

Uusimmissa kannettavissa tietokoneissa on sisäänrakennettu 3g-modeemi. Sillä yhteys syntyy helpoimmillaan yksinkertaisesti Pin-koodin syöttämällä ja 'Connect'-komennolla.

Useimmissa kannettavissa ei tätä omainisuustta, mutta moneen kotiin on kuitenkin kannettu upouusia myös 3G-matkapuhelimia, joissa myös modeeminominaisuudet ovat aina mukana. Kun puhelimissa vielä on Bluetooth-yhteys, on nettiyhteyden rakentaminen yleensä leikintekoa.

Kaikissa kannettavissa tietokoneissa ei Bluetooth-ominaisuuksia tosin vielä oli sisäänrakennettuina, mutta kympillä tai korkeintaan kahdella saa USB-väylään istuvan Bluetooth-mokkulan, jonka avulla saadaan helposti yhteys 3G-kännykkään ja edelleen Internetiin.

PC Suite helpottaa

Nokian puhelimien mukana tuleva tietokoneelle asennettava PC Suite -ohjelmisto helpottaa vielä entisestään yhteyksien rakentamista ja useimmiten yhteys muodostuu todella helposti. Tosin ikävä kyllä sudenkuoppiakin on ja joissakin tapauksissa yhteyden rakentaminen vaatii monta tuskallista jonotusta operaattorin tukipuhelimeen.

Yhteystapaa valitessa kannattaa miettiä mitä aikoo koneellaan tehdä. Vanha gprs-yhteys riittää edelleen mainiosti, jos netin käyttö on lähinnä sähköpostien lukua ja mökkikunnan kotisivujen katselua. Jos käyttöä on yhtään enemmän, on syytä vakavasti harkita 3G-yhteyden hankkimista. Kun ihminen on kotonaan jo tottunut laajakaistaan, alkaa gprs:n hitaus syödä miestä nopeasti.

Rajaton käyttö kannattaa

Jos käyttöä taas on yhtään, kannattaa  unohtaa kaikki megatavumääriin sidotut yhteystavat. Nykyaikaiset nettisivut ja sovellukset ovat niin raskaita, että 25 megatavuakin voi tulla täyteen yhdessä illassa ja loput melat voivat tulla yllättävän kalliiksi, eikä käytettyjen megatavujen selvittäminen ole yleensä helppoa.

Ainoa taloudellisesti järkevä tapa ovatkin rajoittamattoman käyttöoikeuden takaavat kiinteähintaiset yhteydet, joiden hinnoittelu on onneksi tullut todella vauhdikkaasti alaspäin.

Muutkin operaattorit ovat onneksi tuoneet markkinoille entistä edullisempia kiinteähintaisia dataliittymiä. Soneran asiakkaan kannattaa harkita mökkikäyttöön Soneran viiden tai kymmenen päivän rajattoman käytön tarjoavia paketteja. Elisallakin halvin rajattoman käytön tarjoava datapaketti maksaa alle parikymppiä kuussa. Paketinhan voi sitten kesän mentyä myös peruuttaa.. 

Wimax tulee

luku.3.3.wimaxMatkapuhelin ei ole kuitenkaan enää ainoa tapa mennä langattomasti nettiin. Useimmiten Wimax-tekniikkaan perustuvia langattomia laajakaistaverkkoja on rakennettu jo monin paikoin Suomeen.

Mökkipaikkakunnalla kannattaakin selvittää paikallisesta puhelinyhtiöstä, onko langattomia verkkoja jo tarjolla. Satunnaiseen käyttöön nämä ratkaisut eivät kuitenkaan yleensä oikein sovi, sillä ne vaativat yleensä vain tuossa verkossa toimivan vastaanottimen hankkimista. Nämä liittymät ovat kiinnostava vaihtoehto vain jos käyttö on pitkäaikaisempaa.

@450-verkko uusin vaihtoehto

Vaihtoehtoja on tulossa vielä lisää, sillä käytöstä poistuneella NMT-450 taajuudella on käynnistynyt Digitan uusi valtakunnallinen langaton @450-dataverkko. Se voi olla varteenotettava vaihtoehto monille mökkiläisillekin.

 

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [3. LAITTEET] [3.1. Ostoksilla] [3.2 Verkottaminen] [3.3 Nettiyhteydet] [3.4 Langattomat] [3.5 Muistit] [3.6 Kirjoittimet] [3.7 Liitännät] [3.8 Näytöt] [3.9 Prosessorit] [3.10 Ergonomiaa] [3.11 Siirtolevyt] [3.12 Taskukoneet] [3.13 Faksi] [3.14 GPRS] [3.15 Analyysi] [3.16 Macit] [3.17 Kommarit] [3.18 64 bittiä] [3.19 Kannettavat] [3.20 Fon-verkko] [3.21 Usb-muistit]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind