3.5 Muistit

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Tietokoneen kovalevy toimii kuin perunakellari. Sinne pannaan tavaraa pitkäaikaiseen varastoon, mistä sitä sitten haetaan käyttömuistiin tarpeen mukaan. Perunat tuodaan sitten keittiöön eli tietokoneen keskusmuistiin, missä ne käsitellään kulloisenkin tarpeen mukaisest

Ihmiset kyselevät hyvin usein haittaako koneen toimintaa, jos kovalevyllä on paljon pelejä ja muita ohjelmia. Kellarin täyttöasteella ei kuitenkaan yleensä ole mitään merkitystä sen paremmin perunakellarin kuin keittiönkään toiminnalle.

Varsinkin pelit vain majailevat kovalevyllä perunakellarin perunoiden tapaan itsestään minkäänlaista melua pitämättä. Ongelmia tulee vain, jos kellari eli kovalevy tulee aivan piripintaan täyteen.

Heitolla on väliä

Sen verran tietokoneen kovalevy poikkeaa perunakellarista, että sitä ei voi koskaan lastata aivan täyteen. Tietokoneen käynnistysosiolla eli yleensä C-osiolla pitää aina olla muutama sata megatavua vapaata tilaa tietokoneen heittovälitiedostoa eli swappiä varten.

Vanhan muistisäännön mukaan swappi tarvitsee kovalevyltä tilaa kaksi kertaa koneessa olevan keskusmuistin määrän. Tosin uudemmissa koneissa on usein jopa 1024 megatavua muistia, jolloin swapin todellinen käyttö alkaa jo olla harvinaista. Uudemmissa koneissa kovalevykin on yleensä niin suuri, ettei sen täyttäminen ole tavalliselle ihmiselle oikeastaan mahdollistakaan.

Keinojatke

Heittovälitiedosto on tietokoneen keskusmuistin keinotekoinen jatke, jonka avulla muistitilaa voidaan jatkaa kovalevylle, jos oikea keskusmuisti tulee täyteen. Siis jos keittiössä on liikaa kokkeja, voi osa siirtyä jatkamaan töitään perunakellariin.

Perunakellarissa ei työskentely ole kuitenkaan lainkaan yhtä tehokasta kuin oikeassa keittiössä. Samalla tavalla oikea keskusmuisti on yleensä yli 20 kertaa nopeampaa kuin kovalevylle luotava virtuaalinen muisti. Siksi keskusmuistia on oltava tarpeeksi, jotta kone toimisi jouhevasti. Heittovälimuisti kuitenkin takaa, ettei kone jämähdä kokonaan, kun muistin käyttö kasvaa yli koneeseen asennetun muistin määrän.

Monta kokkia

Kovalevyllä majailevien ohjelmien määrällä kovalevyllä ei siis yleensä ole suurtakaan merkitystä koneen toiminnalle, mutta poikkeuksiakin on. Eräät ohjelmat nimittäin käynnistävät automaattisesti koneen käynnistyessä omia osioitaan, jotka ladataan aina koneen keskusmuistiin aktiivisiksi. Kun tällaisia ohjelmia kertyy tarpeeksi, alkaa keskusmuisti täyttyä, vaikka koneella ei tehtäisi mitään.

Keittiössäkin on yhden tai kahden kokin hyvä toimia ja ruoka syntyy vauhdikkaasti. Kun kokkeja alkaa kertyä liikaa, törmäilevät ruoanlaittajat toisiinsa ja kaikki hidastuu.

Tällaisia myös keskusmuistia täyttäviä ohjelmia ovat esimerkiksi virusohjelmat ja palomuurit, joiden pitääkin ehdottomasti olla käynnissä aina, kun konetta käytetään.

Kuitenkin muistisyöppöjä ohjelmia on paljon muitakin, joiden ei itse asiassa pitäisi olla asialla lainkaan. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi melkein joka koneessa oleva Acrobat Reader tai vaikkapa purkuohjelma WinZip.

Muistin täyttäjät paljastavat yleensä itsensä kellon viereen tehtäväpalkkiin tulevilla kuvakkeilla. Uudemmissa koneissa ongelmaa ei yleensä silti tule, jos keskusmuistia on vähintään 256 megatavua. Sen sijaan vanhemmissa koneissa automaattisesti käynnistyvät ohjelmat saattavat syödä juuri sen muistitilan, joka olisi tarvittu Wordin pyörittämiseen.

Tila ei tässä anna mahdollisuuksia kertoa miten näistä muistisyöpöistä ohjelmien osioista pääsee eroon, sillä se tapahtuu lähes joka ohjelmassa eri tavalla. Ohjelman asetuksissa on kuitenkin yleensä kohta, jossa automaattisen käynnistyksen voi kääntää pois päältä.

Keittiö ahtaaksi

Uusia ohjelmia avattaessa siis ohjelma haetaan ensin perunakellarista säilöstä ja tuodaan sitten keittiöön käsiteltäväksi. Tosielämästä järjestely poikkeaa siten, että tietokoneen keittiö eli keskusmuisti tulee uusia ruokalajeja laitettaessa koko ajan ahtaammaksi, kun siellä työskentelevien kokkien määrä kasvaa.

Tilaa keskusmuistiin eli keittiöön saa kuitenkin usein helposti, kun vain sulkee ne ohjelmat, joita ei enää tarvitse. Jokainen avattu ohjelma täyttää keskusmuistia, vaikka sitä ei enää käytettäisikään. Tällöin keittiö tyhjenee aina parin kokin verran.

Windows osaa mainiosti moniajon ja montaa ohjelmaa voi ainakin uudemmassa koneessa ajaa yleensä aivan huoletta. Jossain raja kuitenkin aina tulee vastaan ja lopulta joudutaan heittovälitiedoston puolelle, jolloin koneen käyttö hidastuu selvästi.

Perunakellarianalogia ontuu tosin sen verran, että kovalevyltä keskusmuistiin haettu tavara ei käytössä yleensä katoa mihinkään toisin kuin perunat, jotka vähenevät käytön mukaan...

Muistia lisää

Tietokoneen keskusmuistin määrän lisääminen on yleensä kannattavin ja tärkein päivitys, jonka tietokoneen omistaja voi tehdä. Se on myös eräs helpoimmista, vaikka edellyttääkin koneen avaamista.

Muistin voi kuitenkin pyytää asentamaan myös liikkeessä, jolloin tosin hintaa kertyy helposti melkoisesti lisää. Jos muistin lisääminen tehdään heti uutta konetta ostaessa, voi kuitenkin lisämaksuilta säästyä. Tämä tosin edellyttäen, että ostaa koneensa oikeasta tietokoneliikkeestä, jossa asia osataan hoitaa.

Tavarataloissa ja kodinkoneliikkeissä tietokoneen muistin lisääminen voi kuitenkin olla mahdoton homma. Tämä ensinnäkin sen vuoksi, että koneet myydään juuri sellaisina paketteina kuin ne liikkeeseen sisään tulevat ja toiseksi usein kukaan liikkeessä ei muistia osaa edes lisätä.

Kun vain muistaa maadoittaa itsensä huolellisesti koskemalla tietokoneen runkoa, ei uuden muistikamman lisääminen ole normaalikoneessa sen suurempi juttu.

Muistikampa vain painetaan paikoilleen ja napsautetaan kamman päässä olevat klipsit paikoilleen. Koneen ohjekirjasta löytyvät yleensä tarkat neuvot ja myös siihen minkätyyppistä muistia koneeseen pitäisi laittaa.

DDR elää

luku.3.5_ddrViimeisten vuosien myydyt koneet käyttävät kaikki DDR DIMM-muisteja. Näitä SDRAM-tyyppisiä muisteja voi lisätä koneeseen yhden tai useammman kamman kerrallaan. Koneessa on yleensä kaksi tai kolme DIMM-muistipaikkaa

DIMM-muistien tyypilliset koot ovat 256, 512 ja 1024 megatavua. Näitä DIMM-muisteja on olemassa vielä useita nopeuslajeja.

Nyt myytävät uudet nopeat muistikammat toimivat teoriassa myös vanhemmissa DDR-muistia käyttävissä koneissa, joissa ne toimivat kuitenkin samalla nopeudella kuin koneessa jo olevat muistit.

Ennen DDR DIMM -muistien aikaa käytettiin tavallisia SDRAM-tyyppisiä DIMM-muisteja. Nämä muutoin identtisen näköiset muistityypit erottaa siitä, että DDR-muisteissa on vain yksi kolonen tietokoneen muistipaikkaan tulevassa muistipalikan alapinnan liitososassa ja tavallisissa SDRAM-muisteissa koloja on kaksi. Näiden kolojen ansioista vääränlaista muistia ei voi periaatteessa asentaa koneeseen.

SIMM on menneisyyttä

Kaikkein vanhemmissa koneissa eivät asiat ole aivan yhtä yksinkertaisia, sillä aikaisemmin käytettyjä DIMM-muisteja fyysiseltäkin kooltaan selvästi pienempiä SIMM-muistityyppejä on olemassa hyvin monia alalajeja ja niitä piti usein lisätä koneisiin aina pareittain.

Kaikkien vanhimpien SIMM-muistien saatavuuskin alkaa olla hyvin heikkoa, eikä niitä käytännössä saa kuin käytettynä.

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [3. LAITTEET] [3.1. Ostoksilla] [3.2 Verkottaminen] [3.3 Nettiyhteydet] [3.4 Langattomat] [3.5 Muistit] [3.6 Kirjoittimet] [3.7 Liitännät] [3.8 Näytöt] [3.9 Prosessorit] [3.10 Ergonomiaa] [3.11 Siirtolevyt] [3.12 Taskukoneet] [3.13 Faksi] [3.14 GPRS] [3.15 Analyysi] [3.16 Macit] [3.17 Kommarit] [3.18 64 bittiä] [3.19 Kannettavat] [3.20 Fon-verkko] [3.21 Usb-muistit]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind