3.7 Liitännät

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Henkilökohtaisten tietokoneiden valtava laajennettavuus tuo kuitenkin mukanaan myös ongelmia, sillä erilaisiin uusiin tarpeisiin on kehitelty jatkuvasti uusia liitäntätapoja.

Nämä liitännät ovat vielä vuosien aikana muuttuneet niin, että tavallisen toimittajan voi olla ajoittain vaikea tietää sopiiko hankittavan laitteen liitäntä todella omaan tietokoneeseen.

Esimerkiksi sellainen aivan yksinkertainen peruslaite kuin hiiri voidaan liittää tietokoneeseen jo kolmella aivan erilaisella tavalla ja näppäimistöllekin on kaksi erilaista liitäntää.

Yhteensopivuusongelmat nousevat aivan uuteen luokkaan kun puhutaan koneen sisäisistä lisäkorttipaikoista, joiden standardit ovat muuttuneet vuosien varrella moneen kertaan, kun on kehitetty jatkuvasti nopeampia liitäntätapoja.

Perusasiat selville

Tietokoneet ovat kuitenkin hyvin loogisia laitteita ja erilaisten liitäntätapojen hetteikössä kyllä selviää, kun vain on selvillä muutamista perusasioista. Lisäksi on olemassa sovittimia, joilla laitteet saadaan useimmiten kytkettyä, vaikka juuri kyseisen laitteen käyttämää liitäntää ei koneessa olisikaan.

Esimerkiksi vanhat sarjaliitäntää käyttävät hiiret saadaan aina sovittimen avulla käyttämään nykyisiä PS/2-hiiriliittimiä ja myös nykyisten USB-hiirien mukana myydään edelleen useimmiten liitin, jolla hiiri saadaan PS/2-paikkaan, jos koneessa ei ole USB-liitäntää.

 Näppäimistöjen kaksi erilaista liitäntätapaakaan eivät suuremmin haittaa, sillä muutamalla eurolla saa liitoskappaleen, jolla isoa liitintä käyttävät näppäimistö saadaan pientä liitintä käyttävään koneeseen ja päinvastoin.

USB on kukkulan kuningas

luku.3.7_usbÄsken mainittu USB-liitäntä on tietokoneen liitäntöjen uusi standardi, joka löytyy käytännössä kaikista aktiivikäytössä olevista tietokoneista.

USB-liitäntä on se neliskanttinen kapea pieni kolo, joita on lähes aina kaksi vierekkäin jossakin tietokoneen takaosan liitäntäpaneelin yläosassa. Joissakin koneissa USB-liitäntöjä on myös koneen etulevyssä, jolloin niiden käsittely helpottuu entisestään.

Vanhaankin koneeseen USB-liitäntä saadaan USB-lisäkortilla, mutta kannattaa muistaa, että USB-tuki tuli Windowsiin vasta Windows 95:n viimeisessä OSR 2-versiossa ja aivan täydelliseksi USB-tuki kehittyi Windows 98:ssa.

Kehittynyt väylä

USB on selvästi vanhoja sarjaporttia ja rinnakkaisporttia kehittyneempi tapa liittää lisälaitteita tietokoneeseen, sillä merkittävästi suuremman nopeuden lisäksi väylä pystyy tunnistamaan uuden laitteen heti kun laite kytketään USB-väylään, joten uuden laitteen liittämisessä ei teoriassa tarvita ajurien asentamisen jälkeenkään tietokoneen uudelleenkäynnistystä.

Tosin käytännössä asia ei ole aina näin yksinkertaista, eikä USB-laitekaan aina välttämättä lähde lennossa toimimaan.

USB on silti kasvattanut viime vuosina rajusti suosiotaan ja ongelmaksi alkaa jo nousta se, että vanhemmissa koneissa ei USB-paikkoja ole kuin kaksi ja vaikkapa USB-hiiri ja USB-skanneri varaavat ne nopeasti.

On kuitenkin olemassa myös muutaman hyvin edullisia erillisiä USB-hubeja, joilla USB-paikkoja saadaan nopeasti tarvittaessa lisää.

Paha paikka

Tietokoneen ulkoisten liitäntöjen pahin ominaisuus on niiden sijoittuminen piiloon koneen taakse, sillä usein keskusyksikkö sijoitetaan sellaiseen paikkaan, että koneen taakse pääseminen vaatii todellista akrobatiaa. USB-hubin voi kuitenkin sijoittaa koneen etupuolelle, jolloin kykkiminen koneen takana vähenee.

Nykyisin pystyy liittämään jo käytännössä kaikki koneen lisälaitteet USB-väylään ja ulkoisen hubin avulla niitä pystyy vaihtelemaan suoraan lennosta käymättä lainkaan koneen takana.

USB:sta on nyt käytössä USB 2.0 –versio, joka antaa aivan huimia tiedonsiirtonopeuksia vanhaan USB 1.1:een verrattuna.

Sarjaan ja rinnakkain

luku.3.7_lptUSB:n kasvaneen suosion vuoksi vanhalla tutuilla sarjaportilla ja rinnakkaisportilla on yhä vähemmän käyttöä. Ainakin kalliimmat tulostimet tarjoavat tosin yhä USB-liitännän lisäksi myös rinnakkaisporttiliitännän ja vaikka skannerit ovatkin siirtyneet USB-laitteiksi, voi rinnakkaisporttia käyttävän laitteen edelleen löytää.

Rinnakkaisporttilaitteissa on yleensä läpivienti, jolla myös kirjoitin saadaan toimimaan, vaikka skanneri varaisi koneen ainoan rinnakkaisportin. Myös rinnakkaisporttia käyttävissä Zip-asemissa on läpivienti, jolla LPT-kirjoitinporttina toimiva rinnakkaisportti saadaan palvelemaan yhtä aikaa kahta laitetta.

Rinnakkaisporttia fyysiseltä kooltaan puolta pienempiä sarjaportteja on sen sijaan monissa tietokoneissa edelleen kaksi, vaikka niiden käyttö on vähentynyt romahdusmaisesti.

Sarjaportti onkin tiedonsiirtonopeudeltaan hitaimpana liitäntätapana usein se viimeinen vaihtoehto, joka kannattaa ottaa käyttöön vain jos mitään muuta keinoa ei ole tarjolla.

Pelittääkö?

Aikoinaan monille tärkeä tietokoneen ulkoinen liitäntä oli myös useimmiten äänikortilla sijaitseva peliportti, johon kytketään erilaisia peliohjaimia.

Ulkoisiin liitäntöihin voi lukea myös kaikissa cd-asemissa olevan ulkoisen kuulokeliitännän, jonka olemassaoloa yllättävän harva edes tietää.

Tämän yleensä cd-aseman vasemmassa alakulmassa olevan liitännän avulla voi kuitenkin työpaikallakin nauttia aivan tavallisilla kuulokkeilla suosikkimusiikistaan työnteon taustalla. Vaikka tietokoneessa ei nimittäin edes olisi mitään soitto-ohjelmaa, osaavat kaikki cd-asemat soittaa musiikkilevyjä suoraan omaan kuulokeliitäntäänsä ilman mitään apuohjelmia.

 

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [3. LAITTEET] [3.1. Ostoksilla] [3.2 Verkottaminen] [3.3 Nettiyhteydet] [3.4 Langattomat] [3.5 Muistit] [3.6 Kirjoittimet] [3.7 Liitännät] [3.8 Näytöt] [3.9 Prosessorit] [3.10 Ergonomiaa] [3.11 Siirtolevyt] [3.12 Taskukoneet] [3.13 Faksi] [3.14 GPRS] [3.15 Analyysi] [3.16 Macit] [3.17 Kommarit] [3.18 64 bittiä] [3.19 Kannettavat] [3.20 Fon-verkko] [3.21 Usb-muistit]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind