3.8 Näytöt

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Tietokonetta ostettaessa kiinnitetään valitettavan usein huomiota vain prosessorin megahertseihin, kovalevyn gigatavuihin tai muistin megatavujen määrään. Käytännössä kuitenkin mikä tahansa tänä päivänä myynnissä oleva uusi tietokone pystyy pyörittämään kaikkia toimittajan tarvitsemia toimisto-ohjelmia, nettiselaimia ja kuvankäsittelyohjelmia loistavasti.

Uuden koneen prosessorin megahertsien määrällä ei ole käytännössä merkitystä enää muualla kuin pelikäytössä tai videoiden käsittelyssä. Yllättävän vähän kiinnitetään kuitenkin huomiota tietokoneen näyttöön, vaikka juuri näyttö on se osa tietokonetta, jota koneen käyttäjä tulee päivittäin tuijottamaan seuraavat kolme-neljä vuotta.

luku.3.8_crtTietokoneen valinta tulisikin tehdä aivan päinvastoin ja koneen valinnassa pitäisi harkinta aina aloittaa näytöstä. Jos samassa hintaluokassa on tarjolla paketit vaikkapa 17 tai 19 tuuman näytöillä, mutta isomman näytön tarjoavassa paketissa on hieman heikkotehoisempi prosessori tai pienempi kovalevy, ei valintaa kannata miettiä hetkeäkään. Tietokoneen käytön mukavuutta kun ei nykyisen enää ratkaise prosessoriteho, vaan nimenmaan näytön käyttökelpoisuus.

Tehot riittävät jo

Vielä muutama vuosi sitten ohjelmistot kehittyivät niin nopeasti, etteivät prosessoritehot pysyneet perässä, mutta nyt tilanne on jo tasan päinvastoin. Nykyohjelmistot eivät pysty pelejä lukuun ottamatta enää hyödyntämään edes kaikkea halvimman budjettiluokan koneissa tarjolla olevaa prosessoritehoa.

Tietokonetta nyt ostettaessa ei missään tapauksessa saa enää tyytyä alle 17-tuumaiseen näyttöön, eikä 17 tuumaa pienempiä näyttöjä juuri pysty enää mistään löytämäänkään kuin alelaarien pohjia penkomalla. 19-tuumaisetkin näytöt ovat jo halventuneet siinä määrin, että varsinkin pakettikoneiden mukana saa 19-tuumaisen usein varsin kohtuullisen pienellä lisäpanostuksella.

 Tämä panostus myös kannattaa tehdä. Toisaalta seuraavan kokoluokan 21-tuumaiset näytöt alkavat jo olla ammattikäyttäjien laitteita ja niiden hinta nousee käytännössä kotikäyttäjien ulottumattomiin.

Litteiden LCD-näyttöjen hinnat ovat viime aikoina pudonnet niin alas, että kotikäyttäjätkin voivat niihin jo siirtyä. Litteät näytöt ovat perinteisesti olleet myös pelikäyttöön huonosti sopivia hitaan ruudunpäivityksensä vuoksi, mutta nyt tilanne on jo korjaantunut ja nykyisin myös pelaaminen onnistuu LCD-näytöillä.

Kytke ja käytä

Nykyiset tietokonenäytöt ovat täysin plug-and-play eli kytke-ja-käytä -laitteita. Näyttö voidaan yleensä kytkeä ilman erillisiä ajureita mihin tahansa Windows-koneeseen. Näyttöjen mukana tulee usein omat ajurinsa, mutta laite toimii yleensä aivan hyvin ilman niitäkin, kunhan vain näytönohjaimen ajurit ovat kunnossa.

luku.3.8_ohjainNäytönohjain onkin aivan yhtä tärkeä osa tietokoneen kuvan muodostusta kuin itse näyttökin. Kotikoneissa näytönohjain on useimmiten erillisenä lisäkorttina omassa AGP-väylässään, mutta toimistokoneissa näytönohjain on hyvin usein integroitu suoraan emolevylle. Aivan samoin kuin näyttö voidaan aina vaihtaa suurempaan, voidaan myös erillinen näyttökortti aina vaihtaa uudempaan ja tehokkaampaan.

Tosin tällainen vaihtotarve tulee yleensä vain pelimiehille, sillä koneen mukana tullut näytönohjain riittää yleensä täysin kaikkeen muuhun kuin pelikäyttöön. Pelimiesten uusimmissa näytönohjaimissa voi sitten olla muistiakin 256 megatavua eli enemmän kuin monissa vain pari vuotta vanhoissa koneissa on keskusmuistiakaan.

Näillä hirmuilla saattaa olla sitten hintaakin kevyesti yli 500 euroa, kun alle 100 eurolla saa jo aivan kelvollisen edellisen polven näytönohjaimen, jossa on jo aivan mukavasti peleissä tarvittavia 3D-ominaisuuksiakin.

Ominaisuudet kuntoon

luku.3.8_ominaisuudet
Näytön ominaisuuksia pääset Windowsissa säätämään yksinkertaisesti napauttamalla mitä tahansa näytön tyhjää kohtaa hiiren oikealla nappulalla. Valitse sitten avautuvasta valikosta alin kohta eli ‘Ominaisuudet’.

‘Näytön ominaisuudet’ -ikkunassa voi näytön ominaisuuksia säätää kaikkiaan kuudella eri välilehdellä. Ensimmäisellä ‘Tausta’-välilehdellä voit valita koneen taustakuvan joko käyttöjärjestelmässä valmiina olevista kuvista tai mistä tahansa omasta kuvastasi. Oman kuvan pääset valitsemaan, kun painat vasemman laidan ‘Selaa’-painiketta.

‘Näytönsäästäjä’-välilehdellä lienevät useimmat joskus vierailleetkin. Windowsin mukana tulee joukko näytönsäästäjiä, joita säädettäessä on tuhlattu tuhansia tunteja työaikaa Suomessakin.

Lisää näytönsäästäjiä löytyy lähes rajattomasti netistä, kun tekee esimerkiksi Googleen haun sanalla ‘screensaver’. Näytönsäästäjät osaavat yleensä asentaa itsensä niin, että myös netistä ladatut säästäjät ovat valittavissa Windowsin valintalistasta.

Näytönsäästäjä-välilehdellä säädetään myös näytön energiansäästöominaisuudet ‘Asetukset’-painikkeen kautta. Esimerkiksi näytön sammuminen kannattaa täällä käydä säätämässä kohdassa ‘Sammuta näyttölaite’ 15 minuutin jälkeen tapahtuvaksi ja maailma pelastuu.

Ulkoasua korjaamaan

‘Ulkoasu’-välilehdellä voit vaihtaa koko Windowsin ulkoasun. ‘Malli’-kohdassa on iso joukko valmiita malleja ja vanhaan pääsee aina palaamaan valitsemalla kokeilujen jälkeen ‘Windows Standardi’-vaihtoehdon. Ominaisuuksia voi säätää myös jokaisen näytön osan kohdalta erikseen kohdassa ‘Osa’.

 ’Tehosteet’ välilehdellä voi Windows 98:ssa muuttaa esimerkiksi työpöydän kuvakkeiden ulkonäköä ja ‘Web’ -välilehdellä voi vaikkapa ottaa käyttöön Microsoftin aikoinaan keksimän ‘Active Desktopin’.

luku.3.8_ominaisuudet2
Sokerina pohjalla on vihdoin viimeinen ‘Asetukset’ -välilehti, jossa tehdään kaikki todella tärkeät näytön asetukset. Kohdassa ‘Värit’ valitaan käytössä oleva värisyvyys, jonka pitää olla nykynäytöillä vähintään ‘High Color’ eli 16-bittinen tai 32-bittinen ‘True Color’.

‘Näyttöalue’-kohdassa valitaan liukusäätimellä työpöydän esittämisessä käytettävä kuvapisteiden määrä. Nyrkkisääntönä on, että 15-tuuman näytöissä kannattaa käyttää 800 x 600 pisteen näyttöä, 17-tuuman näytössä 1024 x 768 pistettä ja 19-tuuman näytöissä voi käyttää jopa 1280 x 1024 kuvapisteen näyttökuvaa.

Säätö onnistuu

Huonosilmäisen kannattaa kuitenkin yleensä vaihtaa näyttötila yllä olevia arvoja pykälää pienemmiksi ja oikein huonosilmäisen kannattaa painaa myös ‘Asetukset’-ikkunan ‘Lisäasetukset’ -painiketta.

Täällä voit ‘Yleiset’ välilehdellä ottaa käyttöön ‘Fonttikoko’ -alasvetovalikosta ‘Suuret fontit’, jolloin ohjelmissa käytettävät tekstit suurenevat kaikissa Windows-sovelluksissa. Valitsemalla alasvetovalikosta kohdan ‘Muu’ voi käytettävän tekstikoon valita aivan itse liukusäätimen avulla tai valitsemalla haluamansa prosenttiluvun.

Kaksi monotoria antaa tilaa

Välillä tulee väkisinkin eteen tilanne, jossa Windowsin työpöytä ei enää tunnu riittävän kaikille avattaville ikkunoille. Ahtauden tunne syntyy nopeasti, jos auki ovat yhtä aikaa vaikkapa vain Word, nettiselain ja sähköposti.

Ikkunoiden välillä pomppiessa toivoisi voivansa siirtää jonkin ohjelman sivummalle odottamaan omaa vuoroaan. Onneksi tämä on tietokoneessa täysin mahdollista, sillä lisää työpöytätilaa saa melkoisesti, kun vain yhdistää koneeseensa toisen monitorin.

Aivan ilmaiseksi tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä harvassa tietokoneessa on valmiina sisäänrakennettuna kahden näytön käyttömahdollisuutta. Onneksi tarvittavat lisähankinnat voivat olla melko edullisia, kun hieman katsoo mitä ja mistä hankkii.

Kaksi tapaa

Kahden näytön yhdistämisen voi tehdä joko helpolla tavalla tai vaikealla tavalla. Helppo tapa on ostaa näytönohjain, jossa on suoraan liittimet kahdelle näytölle. Matroxin dual-head -näytönohjaimet ovat perinteisesti olleet suosituimpia kahden näytön näytönohjaimia.

Vaikea tapa on ostaa nykyisen yleensä AGP-väylää käyttävän näytönohjaimen rinnalle toinen PCI-väylää käyttävä näytönohjain ja yrittää saada Windows ymmärtämään tämä yhdistelmä.

Tälläkin tavalla on toki luotu toimivia kahden näytön yhdistelmiä, mutta kaikki näytönohjainyhdistelmät eivät suinkaan toimi keskenään. Varsinkaan Windows 98:ssa ei tämä homma välttämättä aina toimi kunnolla. Windows XP osaa käsitellä kahta näytönohjaintakin yleensä ongelmitta.

Jos kone on hiljattain hankittu, kannattaa ennen uuden näytönohjaimen hankintaa tarkistaa, ettei koneessa valmiiksi olevassa näytönohjaimessa vain olisi DVI-liitintä tavallisen VGA-näyttöliittimen lisäksi. Tällöin toisen tavallista VGA-liitintä käyttävän näytön saisi adapterilla kiinni tähän porttiin.

Monissa näytönohjaimissa tarjolla oleva pyöreä pieni TV-out tai S-video -liitin ei kuitenkaan tässä asiassa auta, sillä niiden avulla voi koneeseen yhdistää vain televisioon tai videolaitteeseen.

Matrox osaa

Valmiiksi kaksi VGA-litintä sisältävistä näytönohjaimista pärjäävät Matroxin Parhelia-näytönohjaimet pelikäytössäkin ja niihin voi yhdistää jopa kolme näyttöä, joiden joukossa voi olla litteitä näyttöjä ja televisiokin.

Parhelian ongelmana on vain hinta. Halvimman loistavaa kuvaa antavan tavallisen Matrox G550-näytönohjaimen saa hieman etsiskelemällä verkkokaupasta jo alle 120 eurolla, mutta Parhelian hinta nousee lähelle 400 euroa. Jos pelikäyttö ei ole tärkeää, on syytä suosiolla tyytyä G550:een, jolla pärjää työkäytössä loistavasti, mutta pelikäyttöön se ei riitä.

Halvin ratkaisu on jokin esimerkiksi Radeon-pohjainen näytönohjainkortti, jossa on mukana myös tuo TFT-näytölle tarkoitettu DVI-liitin. Tämän liittimen voi halvan adapterin avulla muuttaa suoraan tavallisen näytölle sopivaksi.

Lisäksi tarvitaan tietysti toinen monitori. Onneksi kakkosmonitoriksi käy vaatimattomampikin laite, joita saa hyvin edullisesti myös käytettynä.

 

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [3. LAITTEET] [3.1. Ostoksilla] [3.2 Verkottaminen] [3.3 Nettiyhteydet] [3.4 Langattomat] [3.5 Muistit] [3.6 Kirjoittimet] [3.7 Liitännät] [3.8 Näytöt] [3.9 Prosessorit] [3.10 Ergonomiaa] [3.11 Siirtolevyt] [3.12 Taskukoneet] [3.13 Faksi] [3.14 GPRS] [3.15 Analyysi] [3.16 Macit] [3.17 Kommarit] [3.18 64 bittiä] [3.19 Kannettavat] [3.20 Fon-verkko] [3.21 Usb-muistit]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind