5.7 Lehdet

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Tietokoneiden kanssa vähänkin enemmän puuhaava ihminen janoaa väistämättä pian alan asioista tuoreinta mahdollista tietoa ja silloin askel vie usein Lehtipisteen lehtihyllylle. Tietotekniikka-alan lehtien tarjonta on kuitenkin nykyisin jo niin ylenpalttista, että itselle sopivan aviisin löytäminen saattaa olla todella vaikeaa.

Jo pelkästään suomenkielisiä tietokonelehtiä on olemassa iso joukko. Kustantajat ovat äkänneet voimakkaasti lisääntyneen tiedontarpeen, kun kymmenet tuhannet uudet ihmiset ovat tulleet vuosittain tietokoneen käyttäjiksi ja he ovat pian kaivanneet lisätietoa.

Kun kotomaisten tarjokkaiden läjään lisätään kymmenet brittiläiset ja amerikkalaiset tietokonelehdet sekä pelilehtien valikoima, on itselle sopivan tietokonelehden valitseminen usein todella hikinen urakka.

Tietokonelehdet jakaantuvat kuitenkin selvästi lukijan asiantuntemuksen mukaisiin ryhmiin ja lehtiä on tarjolla niin aloittelijoille, vähän edistyneemmille kuin guruillekin.

Aloittelijoille on tarjontaa

Viime vuosina ovat luonnollisesti eniten lisääntyneet aloittelijoille tarkoitetut lehdet, sillä siellähän se suurin potentiaalinen markkinakin on ollut.

Näiden lehtien markkina vain ei pysy kovin vakaana, sillä ihminen ei tietokoneasioissa pidä itseään pidä kauaa aloittelijana. Kotimikroksi muuttuneen entisen Kompuutteri Kaikille -lehtien kaltaisten lehtien isällinen ja kädestä pitelevä ote alkaa hyvin pian rasittaa, kun asioihin perehtyy vähänkään enemmän.

Tanskankielestä ajoittain todella kehnosti käännetty Kotimikro-lehti on sitä paitsi monien mielestä yhtä hauskaa luettavaa kuin Microsoftin helppitiedostot.

Mikrobittiä edistyneemmille

Seuraavalla tasolla vastaan tulee alunperin nuoremmille tietokoneenkäyttäjille suunnattu luku.5.7_mikrobittiMikrobitti, jonka lukijoilta edellytetään jo jonkin verran tietokoneiden tuntemusta.

Mikrobitillä on oma horjumaton asemansa Suomen nuorempien tietokoneharrastajien ykköslehtenä, jonka lehti on ansainnut yksinkertaisesti hyvillä jutuilla ja kattavilla sähköisillä palveluilla. Myös Mikrobitin Internetissä toimivat sähköiset palvelut ovat aivan omaa luokkaansa.

Tietokone ammattilaisille

luku.5.7.tietokoneAikuisille suunnattujen kotimaisten tietokonelehtien ykkönen on jo pitkään ollut Tietokone, jonka olemus yksinkertaisesti huokuu luotettavuutta ja laatua.

Vaikka lehti on pitkälti tähdätty alan ammattilaisille, on siinä paljon myös aivan tavallisen näppäimistönkuluttajan ymmärrettävissä olevaa asiaa asiallisessa ja sujuvassa muodossa esitettynä.

luku.5.7.mikropcTietokoneelle yrittää tiukasti kampoihin laittaa MikroPC, jolla kuitenkin tuntuu olevan nykyisin hieman pallo hukassa. Se yrittää palvella yhtä aikaa kaikkia tietokoneenkäyttäjiä käyttöjärjestelmästä riippumatta, kun Tietokone taas on selkeästi Windows-käyttäjien lehti.

Joskus vain tuntuu, että MikroPC yrittää haukata liian suuren palasen, eikä saa oikein mistään kunnon otetta. MikroPC:n sähköiset palvelutkin ovat ainakin ulkoasultaan ja tekniseltä toteutukseltaan valovuosien päässä Tietokoneen vastaavista.

Prosessori guruille

luku.5.7_prosessoriTietokonelehtien sarjan yläpäässä on Prosessori-lehti, jonka sisällön ymmärtäminen tai ylipäätään kiinnostavaksi kokeminen vaatii jo useampivuotisia määrätietoisia teknisen alan opintoja. Tavallisen ihmisen on turha siihen pennosiaan uhrata.

Näiden vakiintuneempien pelurien lisäksi kasvavaa markkinaa ovat yrittäneet lypsää monenlaiset enemmän ja vähemmän vakiintuneet viritelmät, joiden joukossa on ollut kieli- ja ulkoasultaan suorastaan surkuhupaisia viritelmiä. Varsinkin erilaisia internet-alkuisia lehtiviritelmiä on lehtihyllyissä aika-ajoin näkynyt runsaasti, mutta kovin vahvaa kuvaa ne eivät ole itsestään jättäneet.

Lehti on välttämätön

Tietokonelehdille riittää markkinaa, sillä tietotekniikka kehittyy niin kovaa vauhtia, ettei sen kehityksessä pysy kärryillä edes kaikkien uusimpia alan kirjoja lukemalla. Alan kirjoilla on hyvin pian vain historiallista mielenkiintoa, kun jopa maailmalta Suomeen tulevat alan aikakauslehdetkin sisältävät usein jo vanhentunutta tietoa Suomeen ehtiessään.

Lehtien merkitys on jo kuitenkin vähentymässä. Kielitaitoinen nuorempi polvi seuraa itse asiassa jo nykyisin yhä useammin alan kehitystä reaaliaikaisena suoraan netistä www.slashdot.org:in ja www.theregister.co.uk:n kaltaisista nettisivustoista, joista tosin slashdot on melkolailla Linux-puolelle kallellaan.

Rautapuolella netin ehdoton ykköstietokanava on saksalaisen lääkärin Tom Pabstin perustama www.tomshardware.com.

Kotimaisellakin tietoa netistä

Kotimaan kielellä tietotekniikka-alan akuutissa uutisnälässä palvelevat parhaiten kotimaisten ykköslehtien omat sivustot eli www.tietokone.fi, www.mikropc.net ja www.mikrobitti.fi.

Aarreaitta Englannista

Todellinen tietokonetiedon aarreaitta kuitenkin avautuu vasta kun lukuharrastus laajennetaan brittiläisiin ja amerikkalaisiin tietokonelehtiin.

Näitä lehtiä ilmestyy kymmeniä mitä erilaisempia nimikkeitä ja ne kattavat tietokoneharrastuksen jokaisen mahdollisen erikoisuuden; omia lehtiä löytyy niin 3D-piirtämisen harrastajille, tietokonemusiikin tekijöille, Amiga-vanhuksien omistajille kuin jopa Macin käyttäjille.

Tietokonemaailman kieli on väistämättä englanti ja harrastusta onkin todella vaikea syventää, jos englannin kieli ei ole hanskassa. Kaikeksi onneksi useimmat tietokonelehdet ovat melkoisen helppolukuista tekstiä, kunhan alan perussanasto ensin vain on hanskassa.

Heikommin kieltä osaavien onneksi vaikeatajuinen kaunokirjallinen rönsyily ei ole juuri saanut sijaansa näistä lehdistä ja sisältö tuppaa olemaan täyttä asiaa. Ajanmukaista sanakirjaa apuna käyttäen lehtien sisältö aukeaa kyllä kaikille kieltä auttavastikin osaavalle, jos vain tahtoa ja viitseliäisyyttä löytyy.

Ainakin PC Pro, PC Plus, Personal Computer World, PC Magazine, PC Format, PC World ja Computer Shopper ovat lehtiä, jotka hyvin todennäköisesti voi löytää hyvin varustetusta suurten markettien Lehtipisteistä. Nämä lehdet edustavat myös kansainvälisen tietokonelehdistön ehdotonta kärkipäätä.

luku.5.7_pcformatKaikilla niistä on oma luonteensa; esimerkiksi PC Format on selvästi suuntautunut tietokoneen viihdekäyttäjiin, PC Pro ohjelmoijiin, PC Pro ja PC Magazine työpaikkojen tietokonehankinnoista päättäviin ja Computer Shopper uuden tietokoneen hankintaa harkitseviin.

Brittiläinen Personal Computer World ja amerikkalainen PC World ovat ehkä eniten yleislehtiä, jotka yrittävät kosiskella aivan tavallista kotikäyttäjää.

Mainoksia riittää

Varsinkin brittiläisiä tietokonelehtiä vaivaa se, että muhkeiden lehtien sisällöstä usein jopa kolme neljäsosaa on pelkkiä tietokonealan postimyyntiluetteloita. Ensi alkuun saattaa jopa viidenkymmenen perättäisen ilmoitussivun läpi kahlaaminen tuntua todella hieman oudolta. Toisaalta kaikissa näissä lehdissä on myös toimituksellisia sivuja niin paljon, että Suomeen tuotuna kovalta tuntuva hinta on sittenkin useimmiten aivan hyvä sijoitus.

Monelle ostajalle lehtien tekstisisältöä selvästi tärkeämpi on kuitenkin lehden kanteen teipattu kansiromppu. Niissä on ajoittain todellisia ohjelma-aarteita, joita ei voi saada muualta kuin nyyssien piraattiryhmistä.

Lehdet tekevät nimittäin softatalojen kanssa diilejä keskeistenkin kaupallisten ohjelmien vanhojen täydellisten rajoittamattomien versioiden julkaisemisesta kansirompuillaan. Pelkkää hyväntekeväisyyttähän tämä ei tietystikään ole, vaan vanhojen versioiden jakelulla pyritään vauhdittamaan uudemman version myyntiä.

Päivittäjiä haetaan

Lehden mukana tulevan vanhan version kainalossa tulee aina houkutteleva tarjous päivittämisestä uuteen versioon, jossa on aivan uusia mullistavia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia.

Useimmiten kuitenkin jo tämä rompulla oleva vanhempi versio kuitenkin jo tarjoaa aivan riittävästi työkaluja haluttujen asioiden saavuttamiseksi.

Tietysti rompuilla on mukana paljon turhaa roskaakin, mutta tällaista turhaa roskaakin on välillä aivan mukava kokeilla. Näiden lehtien ostajalla onkin syytä olla kunnon kokoinen kovalevy, sillä kokeiltavia ohjelmia alkaa väistämättä kertyä kovalevylle haitaksi asti.

Demoja riittää

Täydellisten versioiden lisäksi rompuilla jaellaan luonnollisesti paljon myös erilaisia demo- ja sharewareversioita, joissa on joko tallennus ja tulostus tehty mahdottomaksi tai ohjelma toimii vain 30 päivän ajan.

Lehden ostopäätöstä tehdessään kannattaakin olla tarkkana ja katsoa onko lehden rompullaan olevaksi mainostama kiinnostava ohjelma mukana todella täysversiona vai vain demona.

Demoversiotkin ovat silti usein aivan tervetulleita, sillä niiden avulla saa helposti hyvän tuntuman ohjelmista, joita uskoo joskus joutuvansa käyttämään. Demoja saa toki useimmiten imuroitua myös valmistajien kotisivuilta, mutta usein jopa 30-50 -megaiset kokeiluohjelmat on huomattavasti mukavampi asentaa kansirompuilta kuin imutella niitä tuntikausia internetistä.

Kielitaitoa tarvitaan ohjelmissakin

Kansiromput voivatkin olla aivan riittävä syy näiden lehtien ostamiseen, vaikka harrastus ja tiedot eivät aivan vielä riittäisikään lehtien sisällön läpi tavaamiseen. Tosin aivan ilman englannintaitoa lehtien ostoon ei sittenkään kannata ryhtyä, sillä ohjelmat ovat luonnollisesti aina englanninkielisiä, eivätkä ne tahdo oikein avautua aivan ummikolle.

 

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [5. TIEDONHAKU] [5.1 WWW-haku] [5.2 Uutisryhmät] [5.3 Nettiradiot] [5.4 RSS] [5.5 Podcasting] [5.6 Lähihaku] [5.7 Lehdet] [5.8 Wikipedia] [5.9. StumbleUpon] [5.10. Google Maps]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind