6.3 Tiedostot

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Digikameroiden myötä joutuu väistämättä käsittelemään digitaalisessa muodossa olevia valokuvia. Aina niiden katselukaan ei vain oikein onnistu, kun koneessa ei olekaan sellaista ohjelmaa, joka osaisi avata juuri tuossa kuvamuodossa olevia kuvia.

Paperikuvahan on aina paperikuva, mutta digitaalisten kuvien riesana on se, että ne voidaan tallettaa jopa kymmenissä erilaisissa kuvamuodoissa, joissa niissäkin on vielä sisäisiä eroja.

Esimerkiksi ammattikäytössä yleinen tiff- (Tagged Image File Format) kuvamuoto jakautuu käytetyn pakkausmuodon mukaan lukuisiin alalajeihin. Niinpä samassa koneessa voivat aueta jotkin tiff-kuvat, mutta toiset eivät kuitenkaan aukea.

Kaikeksi onneksi useimmat noista kymmenistä eri kuvamuodoista ovat jääneet jo ammoin pois käytöstä, eikä esimerkiksi lwf- (LuraWave Format) tai vaikkapa tga- (Truevision Targa) -muotoisia kuvia käytännössä enää koskaan näe. Kuvankäsittelyssä on päästy muutamiin standardiksi muodostuneisiin tiedostomuotoihin, jotka hallitsemalla selviää kuvankäsittelyssä pitkälle.

Ammattikäytössä kuvamuotoja on vielä käytössä hieman enemmän. Esimerkiksi kuvatoimitusten yleisesti käyttämien eps (Encapsulated Postcript) -kuvien katseleminenkaan ei tavallisimmilla kotikäytössä olevilla kuvankäsittelyohjelmilla onnistu.

Päätteet näkyviin

luku.6.2_paatteet
Digikuvien käsittelyssä eräs aivan perusasia on aivan ensimmäiseksi kääntää tiedostopäätteet näkyviin Windowsissa.

Windows 98:ssa teet sen yksinkertaisesti Resurssienhallinnassa niin, että valitset ylävalikosta kohdan ’Työkalut’ ja tästä alasvetovalikosta viimeisen kohdan eli ’Kansion asetukset’. Valitse täällä kolmesta välilehdestä keskimmäinen eli ’Näytä’. Täällä otat sitten valintamerkin pois kohdasta (jos sellainen siellä on) ’Piilota tunnettujen tiedostotyyppien tunnisteet’. Windows XP:ssä systeemi on lähes samanlainen.

Valintaruudun tämän tekstin edessä pitää siis olla tyhjä. Nyt vasta voit todella tietää minkä tyyppisiä kuvia olet milloinkin käsittelemässä.

Kuvia katsomaan

Seuraava tehtävä on hyvän kuvienkatseluohjelman hankkiminen. Skannereiden, digikameroiden ja tietokoneidenkin mukana tulee usein valmiina kuvankäsittelyohjelmia, mutta niiden rinnalle kannattaa koneeseen asentaa vielä luvussa 6.5 tarkemmin esiteltävä IrfanView, joka on todella kätevä sveitsiläinen linkkuveitsi kaikkeen kuvien katseluun, kuvatiedostojen muutteluun ja vaikka mihin. Sen saat osoitteesta http://www.irfanview.com.

Varsinaisista yleisessä käytössä olevista kuvamuodoista on jpg tai jpeg (Joint Pictures Expert Group) ylivoimaisesti yleisin. Kuten nimikin kertoo on kuvamuoto syntynyt komiteatyönä (lisätietoa osoitteessa www.jpeg.org).

Jpeg on häviöllisesti pakkaava kuvamuoto. Kun kuva muutetaan jpg-muotoon siitä poistetaan ihmisen silmälle epäoleellisinta tietoa. Jpg-kuvissa voidaan pakkausta säätää lähes portaattomasti, mutta pakkaus alkaa näkyä kuvassakin pikselöitymisenä puristussuhdetta lisättäessä.

Nykyiset digikamerat tuottavat pääsääntöisesti valmiiksi hieman pakattuja jpg-kuvia, sillä kuvamuoto säästää jo kamerassa muistitilaa. Pakkaus on kuitenkin suhteellisen lievä ja nykyisin tavallisin kahden megapikselin kamera tuottaa kooltaan yleensä 500 kilotavun luokkaa olevia jpg-kuvia. Näitä pystyy yleensä huoletta puristamaan reilusti lisää ilman, että kuvan laatu näkyvästi heikkenee.

Joka kerralla pakataan

Jpg-kuvia käsitellessä on syytä muistaa, että pakkaus tehdään joka kerralla, kun kuvaa talletetaan tässä muodossa. Jos kuvaa käsitellään paljon ja sitä talletetaan usein, sen laatu heikkenee koko ajan. Kuva kannattaakin käsittelyn ajaksi muuttaa häviöttömästi pakkaavaan kuvamuotoon, kuten tiff-kuvaksi ja vasta lopuksi tallettaa jpg-muodossa.

Jpg-kuva on myös netissä ylivoimaisesti yleisin kuvamuoto, mutta netissä on käytössä myös toinen tärkeä kuvamuoto eli gif (Compuserve GIF). Nyrkkisääntönä on käytetty sitä, että jpg-kuvia käytetään valokuvien ja gif-kuvia piirrosten esittämiseen.

Gif-muodossa voi kuitenkin käyttää myös valokuvia, jos niissä on vähän värejä tai värien toistumisella ei ole suurta merkitystä. Gif-kuvamuodossa on nimittäin voimakkaasti rajattu käytössä olevien värien määrää. Käytännössä gif-muotoa ei juuri enää käytetä muissa kuin nettisivujen erilaisissa koristeissa kuten painikkeissa ja bannereissa.

Turvallisia kuvia

Jpg ja gif ovat siinä suhteessa hyvin turvallisia kuvamuotoja, että ne aukeavat ainakin Internet-selaimessa, jollei kuvan vastaanottajan koneessa ole asennettuna mitään kuvankäsittely- tai katseluohjelmaa. Onneksi jo Windows 98:n sisäänrakennettu Paint-apuohjelma osaa avata ja tallettaa jpg- ja gif-kuvia.

Microsoft Paintin oletustiedostomuotona on kuitenkin bmp (Windows Bitmap), joka on Microsoftin muinoin kehittämä kuvamuoto, jossa kuvaa ei lainkaan pakata. Bmp-tiedostot ovat aina valtavasti suurempia kuin jpg:t tai gif-kuvat. Esimerkiksi bmp-muodossa tallennettu 530 kilotavun jpg-kuva on bmp-muodossa 6•800 kilotavun kokoinen. Bmp-muotoa ei siten kannata käyttää, jollei ole aivan pakko.

Metafileitä

Näiden kolmen yleisimmän kuvamuodon lisäksi tavallinen ihminen saattaa törmätä myös wmf (Windows Metafile) -muodossa oleviin kuviin. Esimerkiksi monien ohjelmien mukana tulevat leikekuvat ovat tässä wmf-muodossa, joka on itse asiassa vain sarja tietokoneella annettavia käskyjä piirrettävistä viivoista ja värityksistä.

Wmf-muoto on pelkästään piirroskuville tarkoitettu vektorigrafiikkamuoto. Näitä on olemassa iso joukko muitakin, sillä jokainen piirrosohjelma käyttää yleensä aivan omaa omituista vektorigrafiikkamuotoaan. Tavallisia valokuvia sen sijaan kutsutaan bittikartoiksi.

Myös bittikarttakuvia käsittelevissä kuvankäsittelyohjelmissa on lähes aina olemassa myös ohjelman oma kuvamuoto. Esimerkiksi ammattikäytössä ylivoimaisesti yleisimmässä PhotoShopissa ovat käytössä psd-tiedostot.

Nämä ohjelmien omat muodot eivät sitten yleensä aukeakaan muissa kuin kyseisessä ohjelmassa itsessään. Onneksi näitä kuvia on hyvin harvoin liikenteessä, sillä ohjelmasta ulos vietäessä kuvat yleensä talletetaan jossakin yleisistä kuvamuodoista.

Alussa mainittu tiff on edelleen tärkeä ammattikäytössä. Tiff-muodossa kuvaa pakataan häviöttömästi eli kuvasta ei poisteta informaatiota niin kuin jpg:ssä. Häviötön pakkaus on kuitenkin selvästi tehottomampaa kuin häviöllinen ja tiff-kuvat ovat aina kooltaan suurempia kuin jpg-kuvat.

Koot näkyviin

Tässä jutussa on paljon puhuttu tiedostokoosta, mutta tätähän ei kuvasta näe avaamatta kuvaa johonkin kuvankäsittelyohjelmaan, jollei Resurssienhallintaa ole säädetty näyttämään myös näitä tietoja.

luku.6.2_nakyma

Tämäkin asia on kaikeksi onneksi helppo korjata; avaa Resurssienhallinta ja valitse ’Näytä’-ylävalikko. Valitse valikosta kohta ’Luettelo ja tiedot’. Tällöin Resurssienhallinta näyttää kuvatiedostojakin sisältävissä kansioissa kuvista aina tiedostonimen lisäksi myös kuvatiedoston koon, kuvan tyypin ja viimeisen muokkauspäivän.

Tärkeää tiedostojen kokoa ei näytetä, jos ’Näytä’-valikosta valittuna on ’Suuret kuvakkeet’, ’Pienet kuvakkeet’ tai ’Tiedot’.
 

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [6. KUVAA] [6.1 Apulaitteet] [6.2 Ohjelmat] [6.3 Tiedostot] [6.4 Videot] [6.5 Käsittely] [6.6 Nettikamera] [6.7 Postitus] [6.8 Oma säästäjä] [6.9 Picasa] [6.10 Google Video] [6.11 YouTube] [6.12 Super]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind