6.4 Videot

 

 

      RAKASTA TIETOKONETTASI- Kansalaisen tietotekniikkatieto

Tietokoneen monitori on käytännössä vain tavallista terävämmällä kuvalla varustettu televisio. Siten ei ole ihme, että liikkuvan kuvan katselu on nykyisin jo eräs tietokoneen tärkeimpiä käyttömuotoja.

Tietokonetta voi käyttää myös suoraan televisiona, kunhan vain hankkii sopivan TV-lisäkortin. Lisäksi useimmiten tosin tarvitaan myös erikoispitkä antennijohto, sillä TV-pistokkeet eivät välttämättä aina ole tietokoneen vierellä.

luku.6.3_dvb-t_usbDigitv-aikaan pääsee tietokoneelle helposti, sillä uudet digitv:n katselun mahdollistavat lisäkortit liitetään suoraan tietokoneen USB 2.0-väylään, eikä mitään hankalia asennuksia tarvita.

 

Kuvan laadussa eroa

Television katselu tietokoneen monitorilta kärsii aina siitä, että monitorin kuva on TV:tä paljon terävämpi ja kuvaa katsellaan niin läheltä, että televisiokuvan todellisuudessa hyvin alhainen resoluutio näkyy herkästi.

TV:ssä kuvapisteitä pehmennetään niin, että niiden vähälukuisuus ei haittaa, mutta tietokoneen monitorissa tällainen pehmennys ei tule kyseeseen, koska silloin tekstinkin terävyys kärsisi.

Aivan katsottavaa tietokone-TV:n kuva kuitenkin on ja lisäksi voi monien korttien mukana tulevilla ohjelmilla ottaa ruutukaappauksia suosikkiohjelmistaan suoraan kaikissa kuvankäsittelyohjelmissa käsiteltävissä olevaan jpg-muotoon.

Tietokoneen voi useimmilla korteilla muuttaa myös videonauhuriksi ostamalla, sillä ne pystyvät TV-kuvan näyttämisen lisäksi myös nauhoittamaan sitä MPEG-muodossa suoraan kovalevylle, mistä se voidaan vaikka polttaa CD:lle.

DVD:t näkyviin

Uusien koneiden mukana myydään nykyisin jo pääsääntöisesti DVD-asema, jonka mukana tulee lähes aina myös DVD-elokuvien katselussa tarvittava ohjelmisto kuten Power-DVD.

Yli 500 megahertsin prosessorilla varustetut koneet pystyvät pääsääntöisesti suoraan pyörittämään DVD-elokuvia ilman mitään apuvälineitä. DVD-elokuvien resoluutio on jo paljon parempi kuin televisiokuvan, joten monitorin perempi terävyys ei tässä haittaa.

Vaihtokin onnistuu

Käytännössä vanhakin CD-asema voidaan aina vaihtaa DVD-asemaksi yksinkertaisesti ruuvaamalla vanha CD-asema irti ja vain panemalla uusi DVD-asema sen tilalle.

DVD-elokuvien katselu tietokoneen ruudulta ei kuitenkaan ole sama asia kuin televisiosta, sillä kotikäyttäjillä on harvemmin 19-tuumaista suurempaa tietokonenäyttöä, vaikka kotitelevisio on usein jo 28-tuumainen. Ainakin Trust tosin valmistaa myös langattomia ratkaisuja, joilla kuva saadaan vaikka seinän läpi naapurihuoneesta televisioon. Näillä on tietysti hintaakin reilusti.

Divx

Vaikka investoiminen TV-kortteihin tai DVD-asemiin ei kiinnostaisikaan, voi kohtuullisen tehokkaalla tietokoneelle katsella silti sangen hyvälaatuista elävää kuvaa katselemalla DivX-formaatissa olevia elokuvia.

luku.6.2..divx

Tässä on kuitenkin käytännössä lähes aina kyse piratismista. Jos asia kuitenkin kiinnostaa, saat lisätietoa esimerkiksi osoitteesta www.divx.com, jossa pitäisi olla tiukasti laillisuuden puolella pysyvää tietoa.

Digivideot käsittelyyn

Elävää kuvaa tietokoneelle tungetaan tietysti yhä useammin myös suoraan videokameroista. Digitaaliset videokamerat ovat yleistyneet viime vuosina rajusti, vaikka niiden hinnat ovatkin edelleen suolaisia.

Samaan aikaan on tietokoneiden teho kasvanut niin, että videon käsittely, leikkaus ja koostaminen onnistuu jo reaaliajassa. Nykyiset isot kiintolevyt riittävät nekin jo digivideoiden koostamiseen, vaikkakin videoiden säilyttäminen on edelleen järkevintä tehdä nauhoilla.

Mikä tahansa viimeisen vuoden aikana ostettu tietokone sopii jo melkoisen varmasti videoeditoinnin välineeksi, kunhan muistia on vähintään 256 megatavua. Tarvittavat ohjelmat tulevat yleensä aina videokameran mukana.

Virtaavaa kuvaa

Kaikki edellä luetellut tavat elävän kuvan saamiseksi tietokoneelle maksavat selvää rahaa, mutta on olemassa ilmaisiakin vaihtoehtoja. Ilmainen on kuitenkin aina ilmaista, eikä sitten enää puhutakaan päivän  koko ruudun suuruisesta väri-iloittelusta, vaan tulitikkulaatikon kokoisesta nykivästä kuvasta.

luku.6.3.realKyse on tietysti internetissä tarjolla olevasta virtaustekniikkaan (kolmannella kotimaisella siis streaming) perustuvista lähetyksistä, joita on perinteisesti katseltu Real Median Real Playerillä tai Windowsin omalla MediaPlayerillä.

Uudempi kone tarvitaan

Käytännössä jo kaikki viimeisen kahden vuoden aikana myydyt kotitietokoneet pystyvät videon käsittelyyn, jos vain muistia on riittävästi. Jos koneessasi on yli gigahertsin prosessori ja 256 megatavua tai enemmän muistia, voit huoleti olettaa koneesi pystyvän myös digivideokamerasta siirrettävän materiaalin käsittelyyn. Vapaata kovalevytilaa on kuitenkin hyvä olla selvästi enemmän kuin kymmenen gigatavua, sillä video syö levytilaa kuin viimeistä päivää.

Nykykoneilla pieni alkuongelma on kuitenkin edelleen digivideokameran yhdistäminen koneeseen. Digitaaliset videokamerat käyttävät yhä usein DV-porttia videomateriaalin siirtämiseen tietokoneelle. Tätä tietokonepuolella Firewirenä, IEEE-1394-porttina tai I-linkinä tunnettua siirtoväylää ei kuitenkaan ole läheskään kaikissa uusissakaan tietokoneissa.

Lähes yhtä nopea USB 2.0 -väylä on uusissa PC-tietokoneissa ylivoimaisesti suosituin tapa ulkoisten lisälaitteiden yhdistämiseenja onneksi se on nopeasti yleistynyt kameroissakin. .Ongelma ei kuitenkaan ole ylitsekäymätön, jos kamerassa ei ole USB-väylää, sillä alle 30 eurolla saa tavalliseen PCI-korttipaikkaan asennettavia lisäkortteja, joissa on joko pelkästään Firewire-portteja tai sekä Firewire että nopeita USB 2.0 -portteja.

Muita hankintoja ei tietokoneeseen tarvita, jos vain rauta on riittävän tuoretta. Ennen kortin hankintaa kannattaa kuitenkin tarkistaa koneen papereista, ettei koneessa sittenkin jo olisi valmiina Firewire, IEEE-1394 tai I-link porttia.

Digikamara tuottaa videotakin

Digivideon käsittelyn makuun pääsee itse asiassa ilman digitaalista videokameraakin. Hyvin monet nykyisistä tavallisista valokuva-digikameroista osaavat myös lyhyiden videopätkien kuvaamisen.

Tavallisella valokuvakameralla kuvatuissa videossa kuvan laatu jää kuitenkin väkisinkin vaatimattomaksi, eikä kuvaa voi käytännössä esittää paljoa mongolialaista juhlapostimerkkiä suuremmassa koossa. Jos oikeaa videota kaipaa, pitää edelleen hankkia oikea kunnon videokamera.

Videokamarakaupoissa kaupoissa pitää vain olla tarkkana. Halpa hinta usein merkitsee sitä, että joissakin ominaisuuksissa on tingitty. Jos tarkoituksena on käsitellä videoita omalla tietokoneella, kannattaa aina ensiksi tarkistaa, että ostettavassa laitteessa on Firewire-porttiin yhdistämisen mahdollistava DV-liitäntä. Joissakin videokameroissa mukana oleva USB-liitäntä on useimmiten tarkoitettu vain still-kuvien siirtoon.

Ohjelmilla on merkitystä

Jos aiot käsitellä videoita tietokoneellasi, kannattaa hieman katsastaa myös kameran mukana tulevaa ohjelmatarjontaa. Hieman kalliimpien videokameroiden mukana tulee videoiden käsittelyyn tarkoitettuja erikoisohjelmia, kuten jokin Pinnaclen hyväksi havaituista ohjelmatuotteista.

Ongelmana videon käsittelyssä tietokoneella on tiedostojen valtava koko. Vajaan neljän minuutin videopätkä oli tällä alemmallakin resoluutiolla ja vielä mpeg-pakattuna edelleen 185 megatavun suuruinen. Jos videoiden käsittelyn koneella ottaa tosissaan, onkin syytä harkita erillisen vain videoille varattavan kovalevyn hankkimista koneeseen.

Jos videokamerassa on DV-in -liitäntä, voi käsitellyt videot kuitenkin siirtää takaisin videonauhalle. Nauhatila on videon varastoinnissa melkoisesti edullisempaa ja myös turvallisempaa. Kovalevyähän uhkaa aina kaputti, eikä se siten sovellu materiaalin loppusijoituspaikaksi.

Tällainen kahdensuuntainen DV-liitäntä tuppaa kuitenkin edelleen olemaan vain kalliimmissa kameroissa, sillä kaksisuuntainen liitäntä muuttaa kameran EU:n säännösten mukaisesti videolaitteeksi, jolloin siitä menee korkeampi tulli.

Nykyisin varteenotettava vaihtoehto videoiden varastointiin ovat polttavat DVD-asemat, joita saa jo hyvin edullisesti Näillä voi joko polttaa suoraan useimmissa DVD-laitteissa toistettavissa olevia omia DVD-elokuvalevyjä tai polttaa otokset raakadatana levyille varastoitaviksi materiaaliski tuleviin koosteprojekteihin.

Poltettavat DVD-levytkään eivät enää maksa mahdottomia, joten tätä vaihtoehtoa kannattaa tosissaan harkita, jos aikoo enemmän käsitellä videoita omalla tietokoneellaan.

Movie Makerilla alkuun

Jos käyttöjärjestelmäsi on Windows ME tai XP, on koneessasi valmiina ohjelmisto, jolla digitaalisen videon peruskäsittely onnistuu aivan hyvin. Näissä Windows-versioissa on nimittäin mukana Movie Maker -niminen ohjelma.

Windowsin oman Movie Makerin avulla voit helposti koostaa otoksistasi todellisia kokonaisuuksia, tekstittää elokuvia ja lisätä niihin kuvia ja ääniä.

Tavallisen ihmisen tarpeisiin tämäkin ohjelma riittää aivan mainiosti, mutta harrastuksen edistyessä ohjelman rajoitukset tulevat varmasti nopeasti esiin. Tällöin kannattaa harkita esimerkiksi Pinnaclen Studio 8-ohjelman hankkimista.
 

 

Sivujen suunnittelu: T:mi Bittitohtori

[ALOITA TÄSTÄ!] [6. KUVAA] [6.1 Apulaitteet] [6.2 Ohjelmat] [6.3 Tiedostot] [6.4 Videot] [6.5 Käsittely] [6.6 Nettikamera] [6.7 Postitus] [6.8 Oma säästäjä] [6.9 Picasa] [6.10 Google Video] [6.11 YouTube] [6.12 Super]

Google
 

 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind
 

Etsi tästä sivustosta haun tarjoaa FreeFind